Tunnethan jäsenetusi? Esittelyssä luonnetestit

Miksi testiin?

Moni lemmikin omistaja voi pohtia miksi minun pitäisi viedä oma koira luonnetestiin ja mitä hyötyä siitä on? Monelle luonnetestikävijälle koiran testin aikana osoittamat reaktiot ja testaajien selitykset koiran käyttäytymisestä auttavat ymmärtämään koiran käyttäytymistä arjessa ja sieltä jää arvokasta tietoa koiran koulutusta varten. Moni on testin jälkeen ymmärtänyt koiransa vahvuuksia ja heikkouksia yksilönä paremmin ja se on tehnyt yhteiselosta helpompaa.  

Rotua harrastavan yhdistyksen velvollisuuksiin kuuluu kerätä tietoa koirien terveydestä, ulkomuodosta ja luonteista. Yksi luotettavimmista tavoista tilastojen keräämiseen on luonnetestikäynnit. Siellä jokainen koira arvioidaan saman kriteeristön mukaan ja testin kulku pääpiirteittäin ja osa-alueittain on jokaiselle koiralle sama, joten testistä saatava tieto on vertailukelpoista ja pätevää. Tätä tietoa ei saada, mikäli koiranomistajat eivät vie koiria testattavaksi.

Koirasi kasvattaja saa testatuista koirista arvokasta tietoa kasvattamiensa koirien luonteista. Kasvattaja pystyy arvioimaan luonteiden periytyvyyttä ja eroja sisarusten ja pentueiden välillä, kun käytössä on samalla tavalla testattujen koirien tuloksia. Koiran omistaja ja koiran kasvattaja ei aina puhu koiran luonteesta ja käytöksestä samoilla termeillä ja väärinymmärryksen mahdollisuus on aina olemassa vaikka kasvattaja ja kasvatin omistaja olisivat yhteydessä ja koiran käyttäytymisestä olisi keskusteltu. Luonnetestissä jokainen koira arvioidaan tiettyä termistöä käyttäen ja silloin erehdyksen tai väärinymmärryksen mahdollisuutta koiran luonteen suhteen omistajan kertomana ja kasvattajan kuulemana ei ole. Jokaisella koiranomistajalla on myös oma subjektiivinen käsityksensä siitä mikä on esimerkiksi kova tai saalisviettinen koira. Toisen mielestä sama yksilö on ”tosi kova ja tosi saalisviettinen”, kun taas jonkun toisen mielestä kyseinen koira on sitä keskivertoisesti.

Jos siis rakastat rotua sen rotutyypillisen luonteen takia, ole ystävällinen ja ainakin harkitse, että veisit koirasi luonnetestiin. Kasvattajien on paljon helpompi tehdä työtään ja jalostaa rotutyypillisen luonteen omaavia koiria, mitä enemmän tietoa koirien ja sukujen luonteista ja niiden eroista meillä on käytettävänä. Haluammehan, että bullit säilyvät sen luonteisina, kuin mitä niiden kuuluu olla.

Yhdistys tukee

Viime vuoden lopussa yhdistyksen yleiskokous teki päätöksen, että koirien luonnetestikäyntejä tuetaan yhdistyksen varoista ainakin vuoden 2023 loppuun saakka, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus koiransa testauttaa. Käyttäkää ihmeessä tämä iso rahallinen tuki hyödyksi ja käyttäkää koiranne testissä tämän vuoden aikana. Testitulosta ja kuittia vastaan yhdistys palauttaa jäsenen omistaman bullterrierin luonnetestimaksun. Luonnetestien ajankohdat ja paikkakunnat sekä ilmoittautuminen löytyy osoitteesta www.virkku.net ja sieltä testit ja kuvaukset -sivu. Luonnetestejä lisätään sinne pitkin vuotta sitä mukaa kun järjestävät yhdistykset niitä päättävät järjestää.

Luonnetestiin voi osallistua 2-7vuotiaan rekisteröidyn bullterrierin kanssa. Hitaasti kehittyvän rodun kohdalla kannattaa aina pohtia, että testiin vietävä koira on selkeästi aikuinen, eikä enää kehittyvä nuorukainen. Luonnetesti suoritetaan vain kerran koiran elämän aikana, ellei tiettyjen ehtojen täytyttyä ole oikeutettu uusintaan.

Testin kulku

Aivan ensimmäisenä on tärkeää ja helpottavaa tietää, että koiraa ei millään tavalla tarvitse eikä saa kouluttaa luonnetestiä varten. Siellä haetaan koiran luontaisia reaktioita asioihin, jotta sen perusluonne, mitä ei koulutuksella voi muuttaa, saataisiin selville.

Testissä koiranomistajan tehtävä on sinänsä erittäin helppo. Omistajan tulee vain ja ainoastaan pitää kiinni hihnan toisesta päästä ja olla hiljaa paikallaan, kunnes testaaja pyytää kehumaan koiraa, rohkaisemaan koiraa tai liikkumaan johonkin suuntaan. Koira on hihnaan kytkettynä koko testin ajan.

Testissä on aina kaksi testaajaa sekä muutamia toimihenkilöitä avustamassa. Jokainen koira suorittaa testin yksin oman omistajansa kanssa ja on ainoa koira testialueella. Testi alkaa lyhyellä jutustelulla, jossa tuomari kysyy muutamia kysymyksiä koirasta, sen kotioloista ja käyttäytymisestä kotona. Jutustelun lomassa testaaja alkaa tehdä tuttavuutta koiran kanssa, mistä se sitten etenee pieneen leikittämissessioon. Tämän jälkeen siirrytään tarkkailemaan koiran reaktioita kelkkakokeeseen. Siinä kelkkaa, jonka päällä on vaatteisiin puettu vanerinen ihmistorso, raahataan köydellä paikoillaan olevaa koiraa ja omistajaa kohti. Kaikenlaiset reaktiot ovat mahdollisia ja täysin sallittuja.

Kelkkakokeen jälkeen lähdetään kävelemään testaajan kertomaan suuntaan ja toinen testaajista ”hyökkää” piilosta keppi kädessä koiraa ja omistajaa kohti. Tässä jälleen tarkkaillaan koiran reaktioita. Hyökkäyksen jälkeen testaaja muuttuu ystävälliseksi koiraa kohtaan ja tarkastellaan kuinka nopeasti koira ”unohtaa” aiemman hyökkäyksen. Koira jää tästä tilanteesta testaajan seuraan ja omistaja pyytää sen hetken kuluttua luokseen. Sekin on aivan sallittua, että koira ei suorita luoksetuloa, vaan on halukas jäämään uuden kaverinsa luo. Luoksetulonkaan aikana koiraa ei lasketa hihnasta irti, ellei siitä erikseen ohjaajan kanssa sovita.

Tämän osa-alueen jälkeen siirrytään tynnyrikokeeseen, jossa koiran kanssa kävellään puusta rakennetun luiskan ohi, jonka päältä tynnyri lasketaan vyörymään koiran ja ohjaajan perään. Tynnyrin sisällä on tavaroita, joten tynnyri rämisee ja kolisee. Tässä jälleen tarkkaillaan koiran reaktioita yllättävään tilanteeseen.

Tynnyrikokeen jälkeen koiran kanssa lähdetään jälleen kävelemään, kunnes vastaan tulee maasta nopeasti pystyyn ponnahtava haalari. Koiralle jälleen yllättävä tilanne, jossa sen luontaisia reaktioita tarkkaillaan.

Seuraava osa-alue on pimeä huone. Siinä koira jää testaajan kanssa ulos, kun omistaja menee toisen testaajan kanssa sisätiloihin. Sisätilat on täysin pimennetty ja omistaja menee sinne ohjattuun paikkaan istumaan koiralta piiloon. Hetken kuluttua koira lasketaan etsimään ohjaajaa pimeästä huoneesta ja taas kerran sen toimintaa ja reaktioita seurataan. Ei ole mitenkään tavatonta, jos bullia ei kiinnosta lähteä etsimään ohjaajaa, vaan testaajien seura on riittävän viihdyttävää.

Tämän jälkeen edetään kohti seuraavaa testin osa-aluetta, seinää. Tässä koira jätetään yksin, lyhyeen hihnaan seinään kiinnikytkettynä. Tuomari tulee piilosta keppi kädessä koiraa kohti uhkaavasti hyökäten, samoin kuin aiemmassa osa-alueessa ohjaajan kanssa ollessa. Kun koiran reaktio hyökkäykseen on saatu selville, lopetetaan uhkaava käytös, heitetään keppi pois ja aletaan ystävälliseksi koiraa kohtaan. Jälleen tarkkaillaan kuinka nopeasti koira unohtaa uhkaavan käytöksen ja luottaa ystävälliseen lähestymiseen.

Viimeisenä osa-alueena kokeessa on ampuminen, jossa selvitetään koiran ääniherkkyyttä. Ensin piilosta, jonkun matkan päästä starttipistoolilla ammutaan ilmaan koiran ja omistajan ollessa liikkeessä ja seuraava laukaus ammutaan koiran ja omistajan ollessa paikalla. Mikäli koiran reaktio on epäselvä, tuomari pyytää vielä uuden laukauksen.

Laukausten jälkeen testi on ohi ja testaajat voi pyytää omistajaa vielä leikkimään koiran kanssa.

Tämän jälkeen testaajat yhdessä pisteyttävät koiran suorituksen ja antavat kattavan analyysin koiran luonteesta koiran omistajalle. Omistaja saa testaajilta luonnetestilomakkeen, missä jokaisen osa-alueen pisteet näkyvät erikseen.

Luonnetestin pistemäärällä ei varsinaisesti ole merkitystä, koska kaksi koiraa täysin samoilla pisteillä voi olla tyystin eri luonteisia. Pistemääriä ei siis kannata suoraan vertailla. Bullterriereille on olemassa rodun ihanneprofiili ja eri osa-alueiden pisteet on määritelty niin, että mikä on rodulle ihanne, mikä on normaalia, mikä ei toivottavaa ja mikä hylkäävää. Ihanneprofiiliin vertaamalla saa parhaan kuvan siitä onko koira tyypillinen vai epätyypillinen rotunsa edustaja.

Luonnetesteistä löytyy paljon videoita mm. Youtubesta ja niitä katsomalla testin kulusta saa halutessaan vielä selkeämmän kuvan.

Mitä eri osa-alueilla haetaan?

Luonnetestin tarkoitus on kuormittaa koiraa normaalista poikkeavilla ja hieman pelottavilla asioilla. Oikeaa tai väärää tapaa tai voimakkuutta reagoida ei varsinaisesti ole, koska reaktiota nimenomaan halutaan. Olisi suorastaan epänormaalia, jos koira ei reagoisi mihinkään. Testaajat toimivat jokaisen koiran kohdalla yksilöllisesti ja herkemmän koiran kanssa esim. hyökkäys lopetetaan heti kun reaktio on saatu, kun taas vahvaluonteisemman koiran kohdalla hyökkäystä voidaan viedä pidemmälle, jotta saadaan paremmin selville, miten voimakas puolustushalu koiralla onkaan.  

Luonnetestissä tarkkaillaan koiran reaktioita asioihin ja tilanteista palautumista. Arviointia koiran luonteesta suoritetaan koko testin ajan, ei pelkästään yksittäisten osa-alueiden aikana.

Eri osa-alueiden avulla luonnetestillä pyritään saamaan selville yksilön toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus.