Bullterrierin pentuja syntyy vähenevissä määrin Suomeen ja pennusta haaveilevat voivat joutua odottamaan pitkäänkin, erityisesti jos haluaa pennun kotimaiselta kasvattajalta. Vuonna 2024 jalostustietojärjestelmän mukaan Suomeen rekisteröitiin vain neljä pentuetta ja vuonna 2023 ainoastaan kolme.
Pentupula on monelle rodun ystävälle tuttu haaste, mutta toisinaan palaset loksahtavat juuri oikeaan aikaan paikoilleen. Toukokuussa syntyi pentue, joka toi helpotusta bullikaipuuseen ja yhdelle onnelliselle kodille Turkuun odotetun uuden perheenjäsenen, Mortenin.
Lue Jennin ja Laurin kertomus Mortenin ensimmäisistä viikoista uudessa kotikaupungissaan.
Bullikuume kun alkaa, niin se on sitten menoa!
Menoa tähän arkeen jo kaivattiinkin. Loviisaan sitä kuumetta sitten lähdettiin lääkitsemään. Annikan ja Jannen kasvattamana saatiin Morten Turkuun. Kuten jokaisella lapsella, niin oli Mortenillakin työnimi. Euroviisujen aikaan maailmaan saapui bullipentue ja nimiksi valittiin tietysti euroviisujen tähdet. Mortenin työnimenä toimi ”Käärijä” eli paidaton riehuja, joka myöhemmin kotona osoittautui housuttomaksi köyrijäksi. Sen verran viriiliksi nuoreksi mieheksi hän paljastui.
Morten on nuoresta iästä huolimatta ehtinyt jo hyvin tutustumaan Turkuun. Käydään yhdessä kaupassa, tai ainakin niin kauan kuin koirakärryihin tämä sankari mahtuu. Föri-lautalla myös kuljetaan ja leikitään villakoira Bobin kanssa. Morten on kaiken kaikkiaan bullien bulli. Osallistuu kaikkeen, rakastaa kaikkia ja kiihtyy nanosekunnissa zoomeihin. Tällä pojalla riittää ihmettelyä vielä paljon sisällä ja ulkona.
Rotu herättää joka lenkillä huomiota, ja Morten edustaa sitä hyvin. Vaikka eräs lapsi tokaisikin Ruissalossa, että “pieni vinttikoira”, niin kyllä tästä onneksi bullimies vielä kasvaa!
