Tekijä: Krista Forsander

Olemme kaksi sisarusta, Katariina ja Karoliina, Etelä-Savosta, ja koiria ollut elämässämme vuodesta 1995. Ensimmäinen oli dobermanni ja samana vuonna, melkein vuoden odottelun jälkeen, tuli ensimmäinen bullterrieri Armi. Tuon jälkeen bullterrierejä on ollut kotona enemmän ja vähemmän.

Ensimmäinen pentueemme ennen kennelnimeä syntyi vuonna 2000 ja seuraava, myös ennen kennelnimeä, vuonna 2008. Kennelnimen Undeniabull saimme vuonna 2010. Olemme molemmat käyneet Kennelliiton Kasvattaja 2 -kurssin.

Olemme olleet Suomen Bullterrieriyhdistyksen jäseniä vuodesta 1995 on/off. Molemmat meistä on ollut myös yhdistyksen toiminnassa mukana mm. jalostustoimikunnassa, bullipäivätoimikunnassa, trophytoimikunnassa ja hallituksen jäsenenä. Yhdistystoiminta ollut tähän mennessä mielenkiintoista ja on ollut mukava olla vaikuttamassa rotumme asioihin. Katsotaan, miten jatketaan!

Meidän tavoitteenamme kasvattajina on ollut kasvattaa terveitä, hyväluontoisia ja rodunomaisia koiria. Mikäli terveydessä tai luonteessa on ollut sanomista, olemme jättäneet koiran pois jalostussuunnitelmista, vaikka kyseessä olisi isolla summalla tuotu tuonti, terveyden ja luonteen suhteen emme tee poikkeuksia. Nykyisin täällä on aivan liian paljon terveysongelmia ja huonoja luonteita (arvaamattomia ja arkoja koiria). Koemme, että meidän kasvattajien tulee olla kriittisempiä jalostuskoirien suhteen. Ei jokaisella yksilöllä tarvitse pentuja teettää.

Unohtumattomia hetkiä rodun parissa on ollut jokaisen pentueen syntymä, kasvattien ja omien koirien menestys näyttelyissä sekä terveeksi testatut kasvatit. Omista koirista Mobin (Essential Element Timar) Vuoden Bulli -kisan voitto vuonna 2019, Bullipäivien voitto vuonna 2024, Terrierin ROP kolme kertaa ja muut sijoitukset ja Voittaja-tittelit. Myös Maisan (Undeniabull Wreckingball Timar) PN2 ja SERT Bullipäivillä vuonna 2022 (tuomarina Chris Kilpatrick, Kilacabar, UK), ovat jääneet lähivuosista mieleen. Tällä hetkellä kiinnostuksemme näyttelyihin on hieman lopahtanut, katsotaan mitä tulevaisuudessa.

Pentueita on suunnitelmissa, mutta toteutuvatko ne, on eri asia. Kasvatamme lähinnä itsellemme ja silloin määrä ei korvaa laatua ja jokainen pentue on tarkkaan harkittu ja mietitty. Tällä hetkellä (vuonna 2025) kodeissamme vaikuttaa Katariinalla neljä ja Karoliinalla kaksi bullia. Sijoituksessa on uros Hannu (Mister Muscari Timar) ja Dana (Undeniabull Lawdy Miss Clawdy).

Katariina & Karoliina, kennel Undeniabull

Bullterrierin pentuja syntyy vähenevissä määrin Suomeen ja pennusta haaveilevat voivat joutua odottamaan pitkäänkin, erityisesti jos haluaa pennun kotimaiselta kasvattajalta. Vuonna 2024 jalostustietojärjestelmän mukaan Suomeen rekisteröitiin vain neljä pentuetta ja vuonna 2023 ainoastaan kolme.

Pentupula on monelle rodun ystävälle tuttu haaste, mutta toisinaan palaset loksahtavat juuri oikeaan aikaan paikoilleen. Toukokuussa syntyi pentue, joka toi helpotusta bullikaipuuseen ja yhdelle onnelliselle kodille Turkuun odotetun uuden perheenjäsenen, Mortenin.

Lue Jennin ja Laurin kertomus Mortenin ensimmäisistä viikoista uudessa kotikaupungissaan.

Bullikuume kun alkaa, niin se on sitten menoa!

Menoa tähän arkeen jo kaivattiinkin. Loviisaan sitä kuumetta sitten lähdettiin lääkitsemään. Annikan ja Jannen kasvattamana saatiin Morten Turkuun. Kuten jokaisella lapsella, niin oli Mortenillakin työnimi. Euroviisujen aikaan maailmaan saapui bullipentue ja nimiksi valittiin tietysti euroviisujen tähdet. Mortenin työnimenä toimi ”Käärijä” eli paidaton riehuja, joka myöhemmin kotona osoittautui housuttomaksi köyrijäksi. Sen verran viriiliksi nuoreksi mieheksi hän paljastui.

Morten on nuoresta iästä huolimatta ehtinyt jo hyvin tutustumaan Turkuun. Käydään yhdessä kaupassa, tai ainakin niin kauan kuin koirakärryihin tämä sankari mahtuu. Föri-lautalla myös kuljetaan ja leikitään villakoira Bobin kanssa. Morten on kaiken kaikkiaan bullien bulli. Osallistuu kaikkeen, rakastaa kaikkia ja kiihtyy nanosekunnissa zoomeihin. Tällä pojalla riittää ihmettelyä vielä paljon sisällä ja ulkona.

Rotu herättää joka lenkillä huomiota, ja Morten edustaa sitä hyvin. Vaikka eräs lapsi tokaisikin Ruissalossa, että “pieni vinttikoira”, niin kyllä tästä onneksi bullimies vielä kasvaa!

Sanotaan, että kesä on ihmisen (ja koiran) parasta aikaa! On kuitenkin hyvä muistaa, että kesään liittyy omat riskinsä, jotka kannattaa ottaa huomioon, jotta kesää pääsee viettämään turvallisesti koiran kanssa.

Uiminen

Jotkut bullterrierit rakastavat uimista ja sehän vasta hyvä ja hauska harrastus onkin. Kuitenkin Suomen meri- ja järvivesissä voi esiintyä myrkyllistä sinilevää, eikä koiraa tulisi tällöin uittaa vedessä. Sinilevän tunnistaa yleensä vedessä olevista vihertävistä tai kellertävistä hiukkasista. Levä voi näkyä myös rannan värjäytyminä. Mikäli koira kuitenkin pääsee leväiseen veteen, on koira hyvä huuhdella ja pestä huolellisesti tämän jälkeen. Jos koira pääsee juomaan sinilevää sisältävää vettä, tulee koiran oireita tarkkailla. Oireita ovat mm. oksentelu, ripulointi, lihaskouristukset, koordinaatiokyvyn heikkeneminen ja voimakas vapina. On myös hyvä muistaa, että koiria ei saa viedä yleisille uimarannoille, joten uintiretkestä tulisi nauttia koirien uittamiseen tarkoitetuilla rannoilla.

Vinkki: Esimerkiksi oman mökkirannan levätilanteen voi testata juomalasin avulla. Leväistä vettä otetaan juomalasiin tai lasipurkkiin ja sen annetaan seistä noin tunnin liikuttamatta lasia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä.

Vesihäntä

Uidessa koira voi saada vesihännän. Vesihäntä on kivulias tulehdus häntälihaksissa, jonka aiheuttavat mm. kylmyys ja tottumattoman lihasten voimakas rasitus. Koiralle voi tulla vesihäntä myös silloin, jos se on altistunut kylmälle uimisen jälkeen. Oireina ovat yleensä hännän roikkuminen velttona alaspäin sen näyttäessä jopa halvaantuneelta tai murtuneelta. Usein häntä ja takapää ovat kosketusarkoja ja koiran voi olla vaikea istua. Vesihäntä vaatii yleensä tulehduskipulääkityksen. Erityisesti ensimmäisen kerran oireiden ilmetessä on hyvä käydä eläinlääkärin vastaanotolla varmistamassa, että kyseessä on todella vesihäntä, eikä esimerkiksi murtuma. Esimerkiksi anaalirauhastulehdus voi oireilla myös samalla tavalla.

Vinkki: Uimisen jälkeen koira kannattaa kuivata huolellisesti, erityisesti häntä, alaselkä ja takajalat. Koiralle voi pukea päälle lisäksi paidan, joka suojaa alaselän ja hännän tyven. Uiminen kannattaa myös aloittaa maltillisesti pikkuhiljaa pidentäen uimisaikoja, jotta häntälihas ehtii tottua uimisesta aiheutuvaan rasitukseen.

Auringossa palaminen ja lämpöhalvaus

Kesän aurinko ja helle ovat mahtavia pitkän ja kylmän ajanjakson jälkeen, mutta näihin liittyvät myös omat riskinsä. Bullterriereillä on ohut turkki, joten iho täytyy muistaa suojata palamiselta.

Helle ja sen aiheuttama lämpöhalvaus ovat vaarallisia sekä ihmisille, että koirille. Lämpöhalvaus johtuu ruumiinlämmön noususta vaarallisen korkeaksi. Lämpöhalvauksen oireita ovat mm. läähätys, apaattisuus, levottomuus, kuolaaminen, oksentelu ja ripulointi. Mikäli koira menee shokkiin tai tajuttomaksi, on tilanne hengenvaarallinen.

Jos koira on altistunut kuumuudelle, tulee se siirtää välittömästi pois kuumasta ja viilentää esimerkiksi märillä pyyhkeillä kastelemalla tassuja, mahanalustaa ja nivusia. Koiralle tulee myös tarjota pieniä määriä vettä kerrallaan ja viedä mahdollisimman pikaisesti eläinlääkärin vastaanotolle.

Huomioi myös auto sekä asfaltti! Koiraa ei saa jättää yksin autoon lämpimällä säällä, sillä auton lämpötila sisällä voi nousta nopeasti erittäin korkeaksi. Aurinkoisella säällä myös asfalttia on hyvä välttää. Sen lämpötila voi nousta korkeaksi, joka voi aiheuttaa jopa palovammoja koiran anturoihin. Mikäli koiran anturat pääsevät palamaan, voi palovammoja lievittää ja kosteuttaa tassuvoiteella.

Vinkki: Pidemmät lenkit kannattaa ajoittaa aamuun ennen lämpötilan nousua tai myöhäiseen iltaan, kun ilma alkaa jo viilentymään.

Kyyt, ampiaiset ja punkit

Kyyn purema voi olla hengenvaarallinen koiralle. Mikäli kyy pääsee puremaan koiraa, tulee koira ja puremakohta pitää mahdollisimman liikkumattomana, jolla ehkäistään myrkyn leviäminen muualle elimistöön. Puremakohdassa näkyy yleensä kaksi vierekkäistä pistoreikää ja purema-alueella on voimakasta turvotusta ja kipua. Koira saattaa myös muuttua voimattomaksi tai oksennella. Nimestään huolimatta kyytablettien antamista ensiavuksi ei suositella. Tablettien sisältämän kortisonin on havaittu peittävän ja jopa pahentavan oireita, mikä hankaloittaa pureman hoitoa. Kyyn pureman sattuessa tulisi hakeutua välittömästi eläinlääkärin vastaanotolle ja toimia sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Myös ampiaisen pisto voi olla koiralle vaarallinen. Ampiainen usein pistää koiraa päähän tai tassuihin. Pistoksen seurauksena voi tulla allerginen reaktio, voimakasta kutinaa tai pistosalueen turvotusta. Tässä tapauksessa kotihoitona koiralle voi antaa kortisonia sisältävän kyytabletin ja lievittää kutinaa esimerkiksi pihkavoiteella. Mikäli koiralla esiintyy voimakkaita oireita kuten oksentelua tai hengitysteiden turpoamista, tulisi hakeutua pikaisesti eläinlääkäriin.

Punkin purema voi aiheuttaa koiralle esimerkiksi anaplasmoosia ja borrelioosia, jotka ovat bakteeriperäisiä infektiosairauksia. Myös puutiaisaivokuume voi siirtyä punkista koiraan, mutta se on harvinaisempaa. Jokaisen ulkoilukerran jälkeen on hyvä tarkistaa koira punkkien varalta ja poistaa tarvittaessa punkit siihen tarkoitetuilla välineillä. Punkin poiston jälkeen puremakohta tulisi desinfioida.

Vinkki: Ennaltaehkäise punkit. Punkkilääkkeitä on punkkeja karkottavia ja tappavia tai pelkästään tappavia. Tappavat lääkkeet ovat kaikkein varmin tapa välttyä punkkien välittämiltä tartunnoilta ja sitä kautta tarvittavilta hoidoilta eläinlääkärissä.

Grilliherkut

Vaikka suomalaiseen kesään grilliherkut kuuluvatkin olennaisesti, eivät nämä ole sopivia herkkuja koiralle. Maissintähkät, jäätelötikut ja kalanruodot voivat tukkia ja vaurioittaa koiran ruoansulatuskanavaa. Myös lihoista, kuten possusta ja kanasta löytyvät pienet ja terävät luut voivat vaurioittaa koiran suolistoa. Muut kesän herkut kuten jäätelö, voi aiheuttaa koiralle ripulia.

Vinkki: Valmista bullillesi jäätelöä itse. Sekoita maustamatonta, rasvatonta ja laktoositonta jogurttia, vettä ja koiran lempimakupaloja pienessä rasiassa ja pakasta se. Kun herkku on jäätynyt (esim. yön yli) irrota herkku rasiasta ja anna koirasi nauttia jäätelöstä! Mikäli koirasi on todella ahne ja nielee isoja paloja kokonaisena, voi samalla reseptillä valmistaa jäätelön esimerkiksi kumiseen aktivointimattoon, joka toimii samalla kivana kesäpäivän aktiviteettina.

Artikkeli on julkaistu alun perin Bulteri 2/2023 lehdessä

Atopiat ja eriasteiset iho-ongelmat ovat varsin yleisiä bullterriereillä. Suomen Bullterrieriyhdistyksen vuonna 2024 tekemän terveys-, luonne- ja lisääntymiskyselyn mukaan 47 % bullterriereistä on kärsinyt ainakin jossain elämänvaiheessa jonkinasteisista iho-ongelmista. Yleisimpiä vaivoja ovat atopia sekä erinäiset hiivatulehdukset. Kyselyyn vastanneista 10 % ilmoitti koiransa olevan lääkityksellä atopian vuoksi.

”Atooppista ihottumaa sairastaa noin joka kymmenes koira maailmanlaajuisesti,” Kirsi Schildt, Aures iho- ja korvaeläinlääkärit

”Ihosairaudet ovat varsin yleisiä koirilla. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa (Hill ym. 2006) selvisi, että joka viidennellä lemmikillä syy eläinlääkärikäyntiin oli iho- tai korvasairaus. Allergiset ihosairaudet ovat tavallisimpia. Atooppista ihottumaa sairastaa noin joka kymmenes koira maailmanlaajuisesti,” kertoo eläinlääkäri Kirsti Schildt, Aures iho- ja korvaeläinlääkärit.

Aures iho- ja korvaeläinlääkärit on lemmikkien iho- ja korvasairauksiin erikoistunut pieneläinklinikka Helsingin Tattariharjussa. ”Aures-klinikan potilaista valtaosalla on atooppinen ihottuma. Atooppista ihottumaa tavataan missä rodussa tahansa, mutta mm. terrierit, noutajat, saksanpaimenkoirat, staffordshirenbullterrierit, ranskanbulldoggit ja bokserit kuuluvat alttiisiin rotuihin. Alttiit rodut vaihtelevat eri maantieteellisillä alueilla. Valtaosalla oireet alkavat 6 kuukauden – kolmen vuoden ikäisenä, ja sairaus on koiralla useimmiten elinikäinen,” jatkaa Kirsti.

Toinen tavallinen potilasryhmä Aureksessa ovat tassupotilaat. Kirstin mukaan tassuvaivojen taustalla voi olla atooppinen ihottuma tai tassun asentovirheet. Molemmat voi johtaa furunkuloosiin, eli syvään karvatupentulehdukseen. Asentovirheet aiheuttavat oireita yleensä myöhemmällä iällä, kuin atopia. Alttiit rodut ovat erityisesti raskaat, leveärintaiset ja leveätassuiset koirat.

”Myös korvatulehduksia hoidetaan Aureksessa paljon. Korvatulehdus ei ole erillinen vaiva, vaan sen taustasyynä on aina muu sairaus. Tavallisin taustasyy on atooppinen ihottuma, mikä selittää ongelman yleisyyden. Noin 80 %:lla atoopikoista on korvatulehdustaipumus,” kertoo Kirsti.

Bullterrieri Makan ensimmäiset iho-oireet ilmenivät keväällä 2022 Makan ollessa reilu puolivuotias. Oireina olivat suunpielien ja korvien kutina sekä tassuissa ilmenneet ”patit”. Kotihoitona kokeiltiin tassujen kuivana ja puhtaana pitoa, sekä niiden säännölliseltä pesemistä ihon mikrobiston epätasapainon korjaamiseen tarkoitetulla shampoolla. Kotihoidot eivät kuitenkaan tepsineet oireisiin, joten toukokuussa 2022 Makan kanssa hakeuduttiin ensimmäisen kerran eläinlääkärille. Diagnoosina oli hiiva- ja bakteerisolujen liikakasvua tassuissa sekä epäily furunkuloosista.

”Kutina ja tulehdukset laskevat koiran elämänlaatua, ja sen vuoksi on tärkeää hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle, jos ongelmat pitkittyvät. Kutina on ihmisillä merkittävästi elämänlaatua laskeva oire, eikä ole syytä olettaa, että koirien kohdalla olisi toisin. Erityisesti korva- ja tassuvaivat voivat kroonistuessaan johtaa palautumattomiin muutoksiin, jotka ovat vaikeammin hallittavissa lääkkein ja voivat vaatia leikkaushoitoa,” sanoo Kirsti.

Ensimmäisen käynnin jälkeen Makalle suositeltiin kotihoitona tassujen tulehtuneiden anturavälien pesua ja antibioottikortisonivoiteen laittoa ihomuutoksiin. Viikot kuluivat, eivätkä oireet helpottaneet, jonka vuoksi Makan kanssa hakeuduttiin uudemman kerran eläinlääkärin vastaanotolle. Ihomuutoksista otettiin näyte viljeltäväksi ja tuloksista löytyi jälleen hiiva- ja bakteerisolujen liikakasvua. Samaa kotihoitoa jatkettiin, mutta koska oireet eivät edelleenkään helpottaneet, hakeuduttiin alkukesästä ihotauteihin erikoistuneelle klinikalle Aurekseen.

”Aures aloitti toimintansa syyskuussa 2021, kahden eläinlääkärin voimin. Aureksen perustajia olemme minä ja Katja Kyröläinen. Kolmantena eläinlääkärinä joukkoomme liittyi Lotta Pänkälä, joka tekee eurooppalaista dermatologian erikoistumistutkintoa ohjauksessani. Jonna Juholla on erikoistumistutkinnon loppusuoralla, ja tällä hetkellä lukuvapaalla. Tuorein tulokkaamme on Katarina Varjonen, joka on lisäkseni suorittanut yllä mainitun tutkinnon, ja on ehtinyt työskennellä Ruotsissa, Englannissa, Skotlannissa ja Kaliforniassa. Aureksessa työskentelee myös joukko ihosairauksiin perehtyneitä hoitajia, jotka ovat yleensä ensikontakti lemmikin omistajalle,” kertoo Kirsti.

Kesäkuussa 2022 Aureksessa Maka tutkittiin ja diagnoosi oli epäily furunkuloosista. Maka sai oireisiin pistoksen, jota käytetään koiran allergisen ihotulehduksen liittyvän kutinan hoitoon. Tämän myötä Makan oireet helpottivat. Maka sai vielä loppukesästä uudemman kerran kyseisen pistoksen, jonka avulla oireet pysyivät poissa. Syksyn tullessa oireet kuitenkin palasivat.  

Tassujen kunnon pahentuessa hakeuduttiin kontrollikäynnille Aurekseen marraskuussa 2022, jonka jälkeen Makalle aloitettiin eliminaatiodieetti. Se on ruokavalio, jossa poistetaan koiran ruokavaliosta kaikki mahdolliset allergisoivat aineet. Sen tavoitteena on tunnistaa, mitkä ruoka-aineet aiheuttavat mahdollisia allergisia reaktioita tai iho-oireita. Eliminaatiodieetin aikana koira saa vain yhtä proteiinilähdettä ja yhtä hiilihydraattia, joiden ei ole aiemmin tiedetty aiheuttavan ongelmia, ja oireita seurataan. Jos oireet helpottavat, ruokavalioon lisätään yksi aine kerrallaan, jotta mahdolliset allergiat voidaan tunnistaa.

Maka ehti olla eliminaatiodieetillä vain hetken aikaa, kunnes oireet palasivat. Tällöin palattiin Aurekseen pohtimaan uusia hoitokeinoja ja tammikuussa 2023 Makalle aloitettiin kokeilunomaisesti suunkautta annettava lääkitys iho-oireisiin.

”Furunkuloosi on syvä karvatupentulehdus, joka johtaa karvatupen rikkoutumiseen ja sen sisällön vapautumiseen ihon sisään, mistä seuraa voimakas vierasainereaktio ja inflammaatio. Furunkuloosia voivat aiheuttaa mm. atooppinen ihottuma, sikaripunkki-ihottuma ja tassujen erilaiset asentovirheet. Ennen hoidon valitsemista tulee ottaa selville oireiden taustasyy. Mikäli oireet sopivat, aloitetaan allergiadiagnostiikka. Mikäli atooppisen ihottuman laukaisevaksi tekijäksi osoittautuu ruoka-aineallergia, pysyy koira oireettomana, kun vältetään oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta. Atooppisen koiran hoito on yksilöllinen, monitahoinen, ja usein elinikäinen. Hoito voi sisältää shampookäsittelyjä, suihkeita tai voiteita, systeemisesti eli suun kautta tai pistoksena annettavia lääkkeitä tai siedätyshoitoa. Hoidon teho tarkistetaan kontrollikäynneillä, ja sitä muokataan tarpeen mukaan,” selittää Kirsti.

Hän kertoo myös, että asentovirheen diagnostiikka sisältää esitietojen läpikäymisen, yleistutkimuksen, tassujen ihon ja rakenteiden silmämääräisen arvion sekä usein ortopedin tutkimuksen. Hoito valitaan myös yksilöllisesti, ja voi sisältää shampookäsittelyjä, suihkeita tai voiteita, suun kautta annettavia lääkkeitä tai kirurgisia toimenpiteitä.

Oireet vaihtelivat ja huhtikuussa 2023 kontrollikäynnillä Makan tassuissa todettiin jälleen kystamaisia muutoksia. Tämä johti lääkityksen jatkamiseen, jonka tueksi määrättiin myös ihomuutoksiin laitettavaa lääkevoidetta. Hoito toi vihdoin helpotusta oireisiin, lukuun ottamatta syksyä 2023, jolloin Makan tassujen muutokset pahenivat lääkityksestä huolimatta, jolloin Maka söi lyhyen kortisonikuurin, jonka myötä oireet lähtivät.

Tämän jälkeen jatkuva lääkitys on pitänyt oireet poissa, eikä vuonna 2024 Makalla ollut iho-oireita. Toukokuussa 2024 Makalta kokeiltiin jättää lääkitys pois, mutta suunpielien kutina alkoi n. 1,5 kk:n päästä lääkkeen lopettamisesta, jolloin lääke aloitettiin uudelleen.

Maka pärjää jatkuvan lääkityksen ja kotona tehtävien tukihoitojen avulla hyvin. Arjessa kiinnitetään huomiota Makan tassujen huolelliseen kuivaamiseen ulkoilujen jälkeen ja niiden puhtaanapitoon. Maka syö kuivaruokaa, joka on tarkoitettu aikuisille koirille, joilla on iho-ongelmia. Tämän ruuan sanotaan vähentävän koiran reaktioita ympäristöperäisiin atooppisiin allergeeneihin sekä se auttaa parantamaan ihon suojakerrosta. Herkkuina Maka saa pienissä määrissä kuitenkin mitä vaan.  

”Atooppinen ihottuma on koirilla yleensä elinikäinen vaiva, mutta oireet voivat iän myötä joko helpottaa tai pahentua. Lähes poikkeuksetta koiralle löytyy sopiva hoitomuoto, jonka avulla elämänlaatu pysyy hyvänä, sekä omistajan, että koiran. Säännöllisellä hoidolla koiran tulisi voida elää normaalia elämää. Jollekin se voi tarkoittaa säännöllistä paikallishoitoa korviin, jollekin siedätyshoitoa, ja osa tarvitsee monitahoisen hoidon, joka voi vaatia omistajalta aikaa ja taloudellista panostamista,” sanoo Kirsti.

Kirsti jatkaa korostaen, että on tärkeää tehdä diagnostiikka ja aloittaa hoito ajoissa, ennen ongelmaa ylläpitävien tekijöiden, kuten välikorvantulehduksen, syntymistä. Kontrollikäynneillä arvioidaan, onko valittu hoito sopiva, voiko annostelua mahdollisesti vähentää, vai tarvitseeko lääkitystä tai muuta hoitoa muokata tehokkaammaksi. Atopia ei ole tasalaatuinen sairaus, vaan sille on tyypillistä oireiden aaltoilu, jolloin hoitoa räätälöidään yksilökohtaisesti.

Kirsti Schildt, Aures iho- ja korvaeläinlääkärit 

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, CertVD, DipECVD, EBVS® European Specialist in Veterinary Dermatology

Lue lisää

• Furunkuloosi ja tassutulehdukset koirilla
• Koiran allergiatutkimukset