Suomen Bullterrieriyhdistyksen säännöt 24.05.2021 alkaen
§ 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Bullterrieriyhdistys ry, Finska Bullterrier klubben rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
§ 2 Yhdistyksen toiminta-alueena on koko maa ja sentarkoituksena on Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n, sekä Suomen Terrierijärjestö – Finlands Terrierorganisation ry:n hyväksymänä jäsenyhdistyksenä voittoa tavoittelematta edistää bullterriereiden kasvattamista ja jalostusta sekä toimia rodusta kiinnostuneiden yhdyssiteenä Suomessa.
§ 3 Yhdistyksen kieli on suomi
§ 4 Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa:
1.Tekemällä yhdistyksen toimialaan kuuluvaa valistustyötä, harjoittamalla julkaisutoimintaa ja järjestämällä keskustelu-, neuvonta- ja koulutustilaisuuksia, kursseja, koiranäyttelyjä sekä koirakokeita ja kilpailuja.
2. Levittämällä oikeita käsityksiä kenneltoiminnan merkityksestä sekä asianharrastajien että yleisön keskuuteen.
3. Seuraamalla kenneltoimintaa koskevaa kehitystä niin koti- kuin ulkomailla ja tekemällä alan kehittämistä tarkoittavia aloitteita.
4. Ylläpitämällä yhteyksiä alan keskusjärjestöön ja muihin kenneljärjestöihin ja antamalla niille tarvittaessa apua yhdistyksen toiminnan puitteissa arvostelutuomarikoulutuksessa, rotukirjan ja koirarekisterin pidossa ym. vastaavanlaisilla tavoilla.
5. Yhdistyksen toiminta rahoitetaan jäseniltä perittävillä jäsenmaksuilla.
§ 5 Yhdistyksen jäseninä voivat olla yksityiset henkilöt. Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti tai sähköpostitse hallitukselta. Jäsenyyden hakija sitoutuu jäsenenä toimimaan yhdistyksen sääntöjen, tarkoitusperien ja hyvien tapojen mukaan. Hakemuksessa on ilmoitettava hakijan täydellinen nimi, osoite, kotipaikka ja mahdollinen sähköpostiosoite. Hallitus käsittelee jäsenhakemuksen seuraavassa kokouksessaan jäsenhakemuksen saapumisesta yhdistykselle. Mikäli seuraava kokous pidetään alle viikon kuluttua jäsenhakemuksen saapumisesta yhdistykselle, hakemus käsitellään sitä seuraavassa hallituksen kokouksessa. Jos hallituksen enemmistö vastustaa jäsenyyden hyväksymistä, jäseneksi ei hyväksytä. Yksityiset henkilöt ovat vuosi-, nuoriso-, perhe-, ainais-, tuomari-, tai kunniajäseniä. Perhejäseniksi yhdistykseen voivat liittyä henkilöt, jotka kuuluvat jo vuosijäsenenä olevan henkilön ruokakuntaan. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla kyseisen vuoden jäsenmaksun kymmenkertaisena. Nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka ei ole täyttänyt 16 vuotta. Nuoriso- ja tuomarijäsenellä ei ole äänioikeutta. Tuomarijäseneksi yhdistyksen hallitus voi kutsua rodun arvostelutuomarin. Tuomarijäseneltä ei kanneta liittymis- eikä jäsenmaksua. Kunniajäseneksi voi vuosikokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut rodun ja/tai yhdistyksen hyväksi. Kunniajäseneltä ei kanneta liittymis- eikä jäsenmaksua. Tuomari- ja kunniajäseniä lukuun ottamatta henkilöjäsenet suorittavat liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun. Jäsenet voivat yhdistyksen sisällä muodostaa paikallisia rekisteröimättömiä harrastuspiirejä ja alaosastoja. Yhdistyksen tarjoamat palvelut ja edut ovat tarkoitettu ainoastaan yhdistyksen jäsenille. Yhdistyksen mahdollisesti myöntämiä terveystukia ja -avustuksia voidaan maksaa vain jäsenen omistamalle §2 mainitulle koirarodulle.
§ 6 Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan, mutta hänen tulee suorittaa maksettavaksi erääntyneet ja eroamisvuonna voimassa olevat liittymis- ja jäsenmaksut, joihin hän on määräajaksi sitoutunut, Jos jäsen jättää määräaikaan mennessä maksamatta jäsenmaksunsa, toimii yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusperiä vastaan, taikka hyvien tapojen vastaisesti, on erotettu Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:stä tai on viranomaisen toimesta todettu toimineen eläinsuojelulain vastaisesti, on yhdistyksen hallituksella oikeus erottaa hänet yhdistyksestä. Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta sen varoihin.
§ 7 Yhdistyksen toiminta ja tilivuosion kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit päätetään kalenteri- vuosittain ja ne on hallituksen toimintakertomuksen kanssa esitettävä yhdistyksen toiminnantarkastajalle ennen helmikuun 1. päivää. Toiminnantarkastajan tulee antaa vuosikokoukselle osoitettu tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään helmikuun 15. päivänä.
§ 8 Yhdistys kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, vuosikokoukseen helmi-maaliskuun aikana ja syyskokoukseen syyslokakuun aikana. Yhdistyksen kokoukseen voi hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Ohjeet osallistumiselle on liitettävä kokouskutsuun. Yhdistys voi kokoontua ylimääräiseen kokoukseen hallituksen kutsusta, kun se katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta vaatii, kummassakin tapauksessa vain kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyä varten. Kutsut kokoukseen toimitetaan kirjallisesti tai sähköpostitse viimeistään 14 vrk ennen kokousta jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan osoitteeseen. Kokouksessa on jokaisella yksityisellä henkilöjäsenellä, §6:ssä mainituin poikkeuksin, yksi ääni sekä oikeus edustaa yhtä poissa olevaa SBY:n jäsentä valtakirjalla, joka on esitettävä yhdistyksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle tai sihteerille ennen kokouksen avaamista. Kaikki ne asiat, joista ei yhdistyslaki eivätkä nämä säännöt toisin määrää, ratkaistaan avoimella äänestyksellä ja yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli lippuäänestystä ei vaadita. Äänten mennessä tasan ratkaisee henkilövaaleissa ja lippuäänestyksessä arpa ja muissa asioissa kokouksen puheenjohtajan ääni.
§ 9 Vuosikokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat: Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan sekä kahden ääntenlaskijan vaali. Kokouksen laillisuuden toteaminen. Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätökseen perustuva selostus yhdistyksen taloudesta edellisenä kalenterivuonna. Toiminnantarkastajan lausunto, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle. Hallituksen kokoukselle päätettäväksi esittämät asiat. Muut kokouskutsussa mainitut asiat. Jäsenten kokouksessa esittämät asiat voidaan ottaa käsiteltäväksi, ei kuitenkaan päätettäväksi. Jos jäsen haluaa jonkin asian yhdistyksen kokouksessa päätettäväksi, siitä on tehtävä kirjallinen esitys hallitukselle vähintään yksi (1) kuukausi ennen kokousta.
§ 10 Syyskokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat:
- Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan sekä kahden ääntenlaskijan vaali.
- Kokouksen laillisuuden toteaminen.
- Hallituksen esittämä toimintasuunnitelma seuraavalle toimintakaudelle.
- Tulo- ja menoarvion hyväksyminen tulevalle toimintakaudelle sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruuden määrääminen seuraavalle toimintavuodelle.
- Hallituksen puheenjohtajan sekä hallituksen muiden jäsenten vaali erovuorossa olevien tilalle.
- Hallituksen mahdollisesti esittämien toimikuntien jäsenten vaali.
- Yhden toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan vaali.
- Muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Jäsenten kokouksessa esittämät asiat voidaan ottaa käsiteltäväksi, ei kuitenkaan päätettäväksi. Jos jäsen haluaa jonkin asian yhdistyksen kokouksessa päätettäväksi, siitä on tehtävä kirjallinen esitys hallitukselle vähintään yksi (1) kuukausi ennen kokousta.
§ 11 Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitun puheenjohtajan lisäksi kuuluu kuusi kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittavaa muuta jäsentä, joista kolme on vuosittain erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä nimeää sihteerin ja rahastonhoitajan. Rahastonhoitaja ja sihteeri voidaan valita hallituksen ulkopuolelta. Jos hallituksen jäsen joutuu eroamaan kesken toimintakauttaan tai jos jäsenyys muista syistä päättyy kesken toimikauden, yhdistyksen seuraava kokous valitsee hänen tilalleen uuden hallitusjäsenen jäljellä olevaksi kaudeksi. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kolmen hallituksen jäsenen (1+3) läsnä ollessa. Yhdistyksen nimen kirjoittaa joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Kutsut hallituksen kokoukseen lähetetään kirjallisesti tai sähköpostitse vähintään 7 vrk ennen kokousta.
§ 12 Hallituksen tehtävä on:
- Hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto ja muut juoksevat asiat.
- Kutsua yhdistys kokouksiin ja valmistaa kokoukselle sääntöjen mukaan esitettäväksi määrätyt asiat sekä panna toimeen yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset.
- Tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen kokoukselle sopiviksi harkitsemistaan toimenpiteistä yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
- Päättää jäsenten ottamisesta ja erottamisesta, kuitenkin siten, että vuosikokous kutsuu kunniajäsenet.
- Edustaa yhdistystä, tehdä sitoumuksia, kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta.
- Määrätä yhdistyksen edustajat Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n kokouksiin.
§ 13 Muutosehdotus näihin sääntöihin on jätettävä yhdistyksen hallitukselle vähintään kuukautta ennen sitä kokousta, jossa se halutaan käsiteltäväksi. Hallituksen tulee esittää se lausunnollaan varustettuna seuraavalle varsinaiselle kokoukselle. Muutosehdotusta, jotta se tulisi hyväksytyksi, tulee kannattaa 2/3 annetuista äänistä.
§ 14 Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa toisiaan vähintään kahden kuukauden väliajalla seuraavassa kokouksessa, joista jommankumman tulee olla yhdistyksen varsinainen kokous. Purkauspäätös on saavutettava kummassakin kokouksessa vähintään ¾ annetuista äänistä, Yhdistyksen varat joutuvat sen purkautuessa yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämälle kennelasiaa edistävälle rekisteröidylle yhdistykselle.
§ 15 Muuten noudatettakoon mitä yhdistyslaissa säädetään.
Yhdistyksen Alajaoston toimintaohjeet
16.2.2015
1. Alueellisen alajaoston toiminta on pääasiassa tarkoitettu alajaoston perustamiskokouksessa määritellyllä alueella asuville Suomen Bullterrieriyhdistyksen jäsenille. Kaikilla Suomen Bullterrieriyhdistyksen jäsenillä tulee kuitenkin olla mahdollisuus osallistua alajaoston järjestämään toimintaan ja alajaosto voi halutessaan tarjota kaikille rotua harrastaville henkilöille mahdollisuuden osallistua järjestämäänsä toimintaan.
2. Alajaoston toiminta on Suomen Bullterrieriyhdistyksen alaista toimintaa josta lopulta vastaa Suomen Bullterrieriyhdistyksen hallitus. Alajaoston kuuluu täten esittää edellisen vuoden toimintakertomus kunkin kalenterivuoden tammikuussa.
3. Kaikki rahaliikenne hoidetaan Suomen Bullterrieriyhdistyksen pankkitilin kautta ja kirjataan Suomen Bullterrieriyhdistyksen kirjanpitoon siten, että alajaoston toiminta on tuloslaskelmassa eriteltävissä.
4. Alajaosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä taloudenhoitajan kalenterivuodeksi kerrallaan. Nämä henkilöt ilmoitetaan hallitukselle tammikuun loppuun mennessä. Jos ilmoitusta ei tule, katsotaan ettei alajaostolla ole aktiivista toimintaa. Puheenjohtajan tehtävä on toimia yhteyshenkilönä alajaoston ja Suomen Bullterrieriyhdistyksen hallituksen välillä. Talouden hoitajan tehtävä on sopia käytännön raha-asioiden hoidosta Suomen Bullterrieriyhdistyksen rahaston hoitajan kanssa.
Alajaoston sisäiseen päätöksentekoon ei Suomen Bullterrieriyhdistyksen hallitus ota kantaa.
5. Kaikista alajaoston järjestämistä tapahtumista, mihin liittyy taloudellinen toiminta, on
alajaoston tehtävä Suomen Bullterrieriyhdistyksen hallitukselle esitys. Esityksen liitteenä tulee toimittaa tapahtuman tulo- ja menoarvio. Esitys käsitellään kuten muutkin hallitukselle tulevat esitykset.
6. Alajaosto on vapaa tiedottamaan toiminnastaan keskuudessaan, mutta julkiseen levitykseen tarkoitettu tiedottaminen pitää hyväksyttää Suomen Bullterrieriyhdistyksen hallituksen puheenjohtajalla, jolle on annettava viikko aikaa vastata.