Jalostustietoutta ja -linkkejä

Jalostuksen tavoiteohjelma 2019-2023 PDF

Suomen Kennelliiton Koiranet Jalostustietojärjestelmä:
Bullterrierit
Kääpiöbullterrierit

Terveys

 

Sydänsairaudet

Bullterrierien sekä kääpiöbullterrierien yleisimmät sydänsairaudet ovat aortanahtauma-subaorttastenoosi, keuhkovaltimon ahtauma-pulmonaalistenoosi ja mitraaliläpän dysplasia (vasemman eteiskammioläpän viat).

Oireet

Sydänsairauksien yleisimpiä oireita voivat olla suorituskyvyn aleneminen, pyörtyily, turvotus (neste) ja rytmihäiriöt.

Tutkimusmenetelmät

  • sydämen auskultaatio (sydänkuuntelu) kardiologisella stetoskoopilla
  • sydämen ultraäänitutkimus virtausnopeuksilla (doppler). Ultraäänitutkimuksella saadaan hyvä kuva koiran sydämen rakenteesta ja toiminnasta. Virallisen sydämen ultraäänitutkimuksen voi suorittaa vain Suomen Kennelliiton hyväksymä sydäntutkimuksiin erikoistunut eläinlääkäri.

 

Munuaissairaudet

Bullterriereilla ja kääpiöbullterriereillä esiintyy pääasiassa kahta perinnöllistä munuaissairautta: perinnöllinen munuaistulehdus (nefriitti) ja polykystinen munuaissairaus (PKD). Molemmat ovat ns. hiljaisia tappajia, sairaus todetaan vasta, kun munuaisten toiminta merkittävästi heikentynyt.

Oireet

Mm. lisääntynyt juominen ja virtsaaminen. huono ruokahalu, laihtuminen, oksentelu.

Tutkimusmenetelmät

Perinnöllisen munuaistulehduksen seulonnassa käytetään virtsan proteiini-kreatiniini suhdetta kuvaavaa virtsatestiä, UPC-testi (u-prot/krea-testi). Bullterriereillä u-prot/krea-suhde tulisi olla alle 0,3. Vaihtoehtoisesti voidaan katsoa SDMA-testi verestä (symmetrinen dimetyyliarginiini verestä. SDMA-pitoisuuden on huomattu nousevan hieman ennen kuin munuaisten toimintahäiriö näkyy UPC-arvossa. Viitearvot: normaali tulos 0-15ug/dl, raja-arvoinen tulos 15-20ug/dl ja kohonnut tulos yli 20ug/dl.

PKD sairaudessa muodostuu munuaisten toiminnallisiin alueisiin nesterakkuloita ts kystia. Kliiniset oireet munuaissairaudesta ilmenevät hitaasti, jopa vuosien jälkeen. Munuaisten vajaatoiminta ja niiden toiminnan pettäminen tapahtuu yleensä keski-iässä. PKD-sairauteen on olemassa geenitesti (Laboklin, MyDogDNA), tulokseksi saadaan normaali tai altis. Munuaiset voidaan myös ultrata, jolloin mahdolliset kystat voivat näkyä jo nuorella koiralla.

 

Polvilumpion sijoiltaanmeno eli patellaluksaatio

Patellaluksaatiossa molemmat tai toinen polvilumpio menevät paikoiltaan, ts luksoituvat. Patellaluksaation toteaa eläinlääkäri tunnustelemalla polvia ja lumpioiden löysyyden vakavuutta arvioidaan Putnamin asteikolla 0 – 4. Aste 0 tarkoittaa tervettä, ja 4 vakavaa rakennevikaa.

Viallisen polven voi leikata. Leikkauksessa syvennetään polvilumpion telauraa sääriluussa, jolloin raajan pitäisi toimia normaalisti ja lumpion pysyä urassaan.

 

Iho- ja immunologiset ongelmat

Valitettavasti kummassakin rodussa esiintyy erilaisia iho-ongelmia melko yleisesti. Yleisimpiä ovat rodussa esiintyvät allergiat, atopia, furunkuloosi, hiivaongelmat ja sikaripunkki. Nämä immunologiset ongelmat aiheuttavat iho-ongelmia, kutinaa, ihottumia ja tulehduksia. Allerginen koira voi kärsiä myös suolisto-ongelmista, kuten herkkämahaisuudesta.

Näiden ongelmien ja sairauksien toteamiseen voidaan käyttää allergiatestejä ja hoitoina usein eliminaatiodieettiä sekä erilaisia lääkityksiä, joilla pyritään helpottamaan koiran oloa.

Kuurous

Molemmissa roduissa esiintyy sekä synnynnäistä että etenevää kuulon rappeutumista. Kuuroutta esiintyy niin värillisissä kuin valkoisissa koirissa, joskin valkoisilla yleisemmin.

Kuurouden periytyminen nykytiedon mukaan liittyy pigmentaatiogeenin äärimmäiseen valkoisuuteen. Koirien synnynnäisestä kuuroudesta ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi tutkimustietoa ja kuurouden perimmäinen syy jää usein epäselväksi.

Kaikille bullterriereille ja kääpiöbullterriereille suositellaan BAER-testiä (Brainstem Auditory Evoked Response). Testi voidaan tehdä 7-viikon iästä alkaen, varmemman tuloksen saa kuitenkin yli 12-viikkoiselle.

 

Letaali akrodermatiitti eli LAD

Tämä on kuolemaan johtava perinnöllinen sairaus, jota esiintyy bullterriereillä ja kääpiöbullterriereillä, johtuu sinkin aineenvaihdunnan puutteesta, eli sinkki ei imeydy.

LAD pennuilta puuttuu kokonaan kateenkorva tai se on hyvin pieni. Kateenkorva on rauhanen joka on tärkeä osa immuunipuolustusjärjestelmää.

Oireet

Heikentynyt kasvu, iho-ongelmat, syömisvaikeudet jo pikkupentuna, pennut ovat usein pienempiä kuin sisaruksensa, koiran väri voi haalistua iän myötä, raajat voivat kasvaa kieroon ja varpaat harottavat erillään. Nämä muutokset voivat tulla esiin jo 4-viikosta eteenpäin. Pennut yleensä joko menehtyvät tai ne joudutaan lopetettamaan nuorena. Sairauteen ei ole hoitokeinoa, ainoastaan sairastuneen koiran oireita voidaan lievittää lääkityksellä.

Tutkimusmenetelmät

Vuoden 2018 alussa valmistui LAD-geenitesti, jolla pystytään  veri- tai sylkinäytteestä seulomaan koiran LAD-status. LAD periytyy autosomaalisesti resessiivisesti eli peittyvästi. Koira voi siis olla LAD terve, kantaja tai sairas. Kahta kantajaa ei saa yhdistää, sillä mahdollisuus sairaisiin jälkeläisiin on 25%.

 

Primaari linssiluksaatio eli PLL

Primaarissa linssiluksaatiossa linssin kiinnityssäikeet rappeutuvat ja linssi vähitellen irtoaa eli luksoituu. PLL-sairautta esiintyy kääpiöbullterriereillä.

Oireet

PLL ilmenee yleensä 3-6 vuotiaana. Aluksi linssi saattaa olla osittain pois paikoiltaan. Luksoituva/luksoitunut linssi aiheuttaa kipua ja silmänpainetautia, glaukoomaa ja sokeutta. Toinen silmä yleensä luksoituu viikkojen tai kuukausien sisällä ensimmäisestä.

Hoito

Nykyään linssi pyritään leikkaamaan jo subluksaatiovaiheessa, jolloin ripustinsäikeet eivät ole rappeutuneet kokonaan, eikä liikkuva linssi ole ehtinyt aiheuttaa mikrotraumaa silmän sisällä. Linssikapselin verhoama linssi tyhjennetään ensin linssikapselin etuosaan tehdyn aukon kautta ns. fakoemulsifikaatiomenetelmällä, jonka jälkeen kapseli poistetaan leikkauksessa käytetyn pienen (3-4 mm) sarveiskalvon leikkaushaavan kautta. Tällä tavoin säästytään pitkän leikkaushaavan tekemiseltä ja voidaan paremmin ylläpitää silmän normaali silmänpaine leikkauksen ajan. Leikkausaika on lyhyt ja leikkauksen aikana aiheutettu silmän sisäinen trauma on minimaalinen.

Subluksoituneen linssin fakoemulsifikaatioleikkaushoito on ennusteeltaan parempi kuin kokonaan luksoituneen linssin poistoleikkaus. Myöhemmin ilmenevien komplikaatioiden (silmänpainetauti, verkkokalvoirtaumat) määrä on tutkitusti vähäisempi kuin kokonaan luksoituneen linssin poistoleikkauksessa. Näkökyky on toki edelleen merkittävästi heikentynyt linssin taittovoimakkuuden menettämisen myötä.

Tutkimusmenetelmät

Vuodesta 2009 alkaen on mahdollista geenitestata koira PLL:n osalta. Koira on terve, kantaja tai sairas. Mahdollisuus kantajan linssin luksoitumiseen on kuitenkin 2%. Kahta kantajaa ei saa yhdistää, sillä mahdollisuus sairaisiin pentuihin olisi 25%.

 

Pehmyt kitalaki

Pehmyttä ja liian pitkää kitalakea esiintyy kääpiöbullterriereillä. Joitain yksilöitä todettu Suomessa.

Oireet

Pehmyt kitalaen ollessa liian pitkä koiran sisäänhengitys vaikeutuu, koska kitapurje painuu henkitorven suulle estäen ilman siirtymistä henkitorveen. Oireina kuorsaaminen, koriseva hengitys ja vakavissa tapauksissa koira voi menettää tajuntansa.

Tutkimusmenetelmä

Eläinlääkäri tutkii koiran tähystämällä. Hoitona pitkän kitapurjeen lyhennysleikkaus.

 

Laryngeal paralysis eli kurkunpään halvaus LP

Tila, jossa kurkunpään kannusrusto ei siirry sivulle sisäänhengityksen aikana. Syynä usein kannusrustoa liikuttavien lihasten hermovaurio. Tätä esiintyy lähinnä kääpiöbullterriereillä.

Oireet

Varhaisina oireina haukkuäänen muuttuminen, kakominen ja yskiminen erityisesti juomisen ja syömisen yhteydessä. Tyypillinen tunnuspiirre karhea hengitysääni, erityisesti läähättäessä. Yleensä vaivaan liittyy myös alentunut rasituksensietokyky. Oireet pahenevat liikunnan, kuuman sään tai kiihtymyksen yhteydessä. Yleensä kurkunpään halvaus ilmenee vasta vanhemmalla iällä.

Tutkimusmenetelmä

LP-geenitesti tuli markkinoille vuoden 2019 alussa Laboklinin kautta , mutta sen tarkkuudesta kiistellään vielä. Suuntaa antava se voi olla, joskin odotamme vielä tarkempaa testiä. Testi tehdään joko veri- tai sylkinäytteestä. Testi  kertoo onko koira N/N (clear /terve), N/LP (carrier / kantaja) vai LP/LP (at risk , ns. riskiryhmää) sairaudelle. Kahta kantajaa ei saa yhdistää , toisen osapuolen on oltava terve. LP/LP-koiralla riski sairastua on 10-17 kertainen, koska kyseinen koira omaa geneettisesti korkean riskin sairastua. At risk koira ei siis välttämättä ole sairas, mutta saattaa myöhemmin sairastua. Sairaus varmistetaan tähystämällä.

 

 

Lisää tietoa bullterrierien ja kääpiöbullterrierien sairauksista ja jalostussuosituksista löytyy Jalostuksen tavoiteohjelmasta.

 

Kennelliiton hyväksymät virallisia terveystutkimuksia tekevät eläinlääkärit

 

Bullterriereiden värit

Värilliset bullterrierit

  • brindle valkoisin merkein tai kokobrindle eli solid
  • mustabrindle valkoisin merkein tai kokomusta-brindle
  • punainen valkoisin merkein, mustalla maskilla valkoisin merkein tai kokopunainen mustalla maskilla
  • fawn (kellertävä) valkoisin merkein, mustalla maskilla valkoisin merkein tai kokofawn mustalla maskilla
  • kolmivärinen eli tricolor valkoisin merkein (musta- ruskea- valkoinen) tai kokomusta tan merkein
  • Värillisissä bullterriereissä ihannevärinä pidetään kauniisti värittynyttä brindlevalkoista. Hylkääviä värejä bullterriereillä ovat puolestaan sininen ja maksanvärinen.

Valkoiset bullterrierit

  • Valkoisina väriltään pidetään myös niitä yksilöitä, joilla on värimerkki päässään tai muualla rungossaan, jolloin se on ei toivottua. Pilkut valkoisen koiran karvassa ovat myös ei toivottuja, mutta pigmenttiläiskät iholla eivät ole virhe.
  • Mahdollisesta värimerkistä näkee, mitä väriä koira perimässään kantaa. Kaikilla valkoisilla yksilöillä on perimässään “väritekijä”, mutta paritettaessa kaksi valkoista yksilöä niiden pennut ovat kuitenkin aina valkoisia, vaikka vanhemmissa olisikin ollut värillisiä yksilöitä.

Näyttely- ja terveystulokset

KoiraNet- jalostustietojärjestelmässä:

Bullterrierit: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmNayttelyt.aspx?R=11.1&A=12

Kääpiöbullterrierit: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmNayttelyt.aspx?R=11.2&A=12

Ajankohtaista
Tulevat tapahtumat
kesä
6
la
10:00 Helsingin ryhmänäyttely @ Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskus
Helsingin ryhmänäyttely @ Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskus
kesä 6 @ 10:00 – 16:00
Helsingin ryhmänäyttely @ Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskus
Tervetuloa Helsingin ryhmänäyttelyyn 6.6.2020 Näyttelyssä arvostellaan rodut ryhmistä FCI 9 & FCI 2/3 Myös pennut (7 – alle 9kk). Näyttelyn järjestäjä: Helsingin Seudun Kennelpiiri ry, Terrierijaosto Tuomarina bulleille  Patrik Cederlöf, Ruotsi
kesä
13
la
Koko päivä Bullipäivät @ Lautsian kartano, hauho
Bullipäivät @ Lautsian kartano, hauho
kesä 13 – kesä 14 Koko päivä
Bullipäivät @ Lautsian kartano, hauho
Bullipäivät Open Show ja Trophy. Tuomari Chris Kilpatrick, kennel Kilacabar, UK. Tapahtuman FB sivut   Seuraa instassa!
kesä
14
su
Koko päivä Bullipäivät @ Lautsian kartano, Hauho
Bullipäivät @ Lautsian kartano, Hauho
kesä 14 Koko päivä
Bullipäivät Open Show ja Trophy.Tuomari Chris Kilpatrick, kennel Kilacabar, UK.
elo
30
su
14:00 Rotukoirakävely @ Oopperan Puisto, Töölönlahti
Rotukoirakävely @ Oopperan Puisto, Töölönlahti
elo 30 @ 14:00 – 16:00
Rotukoirakävely @ Oopperan Puisto, Töölönlahti
Kerää kävelylle oma porukka, kasaa rotujoukkue ja haasta muita mukaan! Järjestäjinä SuKoka ja Ladies Kennel Club. https://www.facebook.com/events/620356215424624/ Rotukoirakävely on nyt jo neljättä kertaa Suomessa järjestettävä hyväntekeväisyystapahtuma. Aiemmilla tapahtumilla on kerätty mukavasti varoja ja tuotu näkyvyyttä[...]
syys
5
la
10:00 Bull-Eri , SBY päänäyttely @ Hakunilan urheilupuisto
Bull-Eri , SBY päänäyttely @ Hakunilan urheilupuisto
syys 5 @ 10:00 – 16:00
Bull-Eri ,  SBY päänäyttely @ Hakunilan urheilupuisto
Suomen Bullterrieriyhdistys ry. päänäyttely Bullterrierien erikoisnäyttely Bull-Eri tuomari Sylvain Rousse, kennel Bullimpact, Ranska Näyttelyn sivut: https://bull-eri.yhdistysavain.fi/ Tiedustelut  Anu Ahlroos-Lehmus, 040 751 06 04, ahlrooslehmusanu(at)gmail.com tai Anne Eriksson, anne.eriksson(at)elisanet.fi,  040 561 46 89.
logo