Olemme kaksi sisarusta, Katariina ja Karoliina, Etelä-Savosta, ja koiria ollut elämässämme vuodesta 1995. Ensimmäinen oli dobermanni ja samana vuonna, melkein vuoden odottelun jälkeen, tuli ensimmäinen bullterrieri Armi. Tuon jälkeen bullterrierejä on ollut kotona enemmän ja vähemmän.
Ensimmäinen pentueemme ennen kennelnimeä syntyi vuonna 2000 ja seuraava, myös ennen kennelnimeä, vuonna 2008. Kennelnimen Undeniabull saimme vuonna 2010. Olemme molemmat käyneet Kennelliiton Kasvattaja 2 -kurssin.
Olemme olleet Suomen Bullterrieriyhdistyksen jäseniä vuodesta 1995 on/off. Molemmat meistä on ollut myös yhdistyksen toiminnassa mukana mm. jalostustoimikunnassa, bullipäivätoimikunnassa, trophytoimikunnassa ja hallituksen jäsenenä. Yhdistystoiminta ollut tähän mennessä mielenkiintoista ja on ollut mukava olla vaikuttamassa rotumme asioihin. Katsotaan, miten jatketaan!
Meidän tavoitteenamme kasvattajina on ollut kasvattaa terveitä, hyväluontoisia ja rodunomaisia koiria. Mikäli terveydessä tai luonteessa on ollut sanomista, olemme jättäneet koiran pois jalostussuunnitelmista, vaikka kyseessä olisi isolla summalla tuotu tuonti, terveyden ja luonteen suhteen emme tee poikkeuksia. Nykyisin täällä on aivan liian paljon terveysongelmia ja huonoja luonteita (arvaamattomia ja arkoja koiria). Koemme, että meidän kasvattajien tulee olla kriittisempiä jalostuskoirien suhteen. Ei jokaisella yksilöllä tarvitse pentuja teettää.
Unohtumattomia hetkiä rodun parissa on ollut jokaisen pentueen syntymä, kasvattien ja omien koirien menestys näyttelyissä sekä terveeksi testatut kasvatit. Omista koirista Mobin (Essential Element Timar) Vuoden Bulli -kisan voitto vuonna 2019, Bullipäivien voitto vuonna 2024, Terrierin ROP kolme kertaa ja muut sijoitukset ja Voittaja-tittelit. Myös Maisan (Undeniabull Wreckingball Timar) PN2 ja SERT Bullipäivillä vuonna 2022 (tuomarina Chris Kilpatrick, Kilacabar, UK), ovat jääneet lähivuosista mieleen. Tällä hetkellä kiinnostuksemme näyttelyihin on hieman lopahtanut, katsotaan mitä tulevaisuudessa.
Pentueita on suunnitelmissa, mutta toteutuvatko ne, on eri asia. Kasvatamme lähinnä itsellemme ja silloin määrä ei korvaa laatua ja jokainen pentue on tarkkaan harkittu ja mietitty. Tällä hetkellä (vuonna 2025) kodeissamme vaikuttaa Katariinalla neljä ja Karoliinalla kaksi bullia. Sijoituksessa on uros Hannu (Mister Muscari Timar) ja Dana (Undeniabull Lawdy Miss Clawdy).
Hollannin Bullterrier Club (N.B.T.C.) järjestää vuosittain marraskuussa suuren kaksipäiväisen kansainvälisen tapahtuman International weekend – Championship show & Country competition. Vuoden 2025 tapahtuma järjestetään 22.-23.11.
Tapahtuman ensimmäisenä päivänä pidetään kaikille avoin kahden CAC:n, eli SERTin, näyttelyt sekä bullterriereille, että kääpiöbullterriereille. Näyttelyiden tuomareiksi valitaan tunnettuja kasvattajatuomareita eri puolilta maailmaa.
Tapahtuman toisena päivänä järjestetään maajoukkuekisa, Country Competition, jonne pääsee kutsulla. Jokaisen maan bullterrieriyhdistykset kokoavat joukkueen edustamaan maansa kasvatustyötä.
Nyt olisi jälleen ajankohtaista ehdottaa koiria Suomen joukkueeseen! Maajoukkuekisa pidetään sunnuntaina 23.11. Kisan edustajan täytyy olla Suomessa syntynyt bullterrieri, koska kisassa edustetaan maan kasvatustyötä.
Joukkue koostuu kahdesta yli 2-vuotiasta uroksesta ja nartusta, sekä kahdesta alle 2-vuotiasta uroksesta ja nartusta. Koirien tulisi olla mahdollisimman laadukkaita rodun edustajia.
Jos tiedät jonkun hyvän bullterrierin edustamaan kasvatustyötämme Suomen joukkueeseen, laita ehdotuksesi sähköpostilla trophytoimikunnalle osoitteeseen sbytrophy@gmail.com sunnuntaihin 24.8. mennessä.
Bullterrierin pentuja syntyy vähenevissä määrin Suomeen ja pennusta haaveilevat voivat joutua odottamaan pitkäänkin, erityisesti jos haluaa pennun kotimaiselta kasvattajalta. Vuonna 2024 jalostustietojärjestelmän mukaan Suomeen rekisteröitiin vain neljä pentuetta ja vuonna 2023 ainoastaan kolme.
Pentupula on monelle rodun ystävälle tuttu haaste, mutta toisinaan palaset loksahtavat juuri oikeaan aikaan paikoilleen. Toukokuussa syntyi pentue, joka toi helpotusta bullikaipuuseen ja yhdelle onnelliselle kodille Turkuun odotetun uuden perheenjäsenen, Mortenin.
Lue Jennin ja Laurin kertomus Mortenin ensimmäisistä viikoista uudessa kotikaupungissaan.
Bullikuume kun alkaa, niin se on sitten menoa!
Menoa tähän arkeen jo kaivattiinkin. Loviisaan sitä kuumetta sitten lähdettiin lääkitsemään. Annikan ja Jannen kasvattamana saatiin Morten Turkuun. Kuten jokaisella lapsella, niin oli Mortenillakin työnimi. Euroviisujen aikaan maailmaan saapui bullipentue ja nimiksi valittiin tietysti euroviisujen tähdet. Mortenin työnimenä toimi ”Käärijä” eli paidaton riehuja, joka myöhemmin kotona osoittautui housuttomaksi köyrijäksi. Sen verran viriiliksi nuoreksi mieheksi hän paljastui.
Morten on nuoresta iästä huolimatta ehtinyt jo hyvin tutustumaan Turkuun. Käydään yhdessä kaupassa, tai ainakin niin kauan kuin koirakärryihin tämä sankari mahtuu. Föri-lautalla myös kuljetaan ja leikitään villakoira Bobin kanssa. Morten on kaiken kaikkiaan bullien bulli. Osallistuu kaikkeen, rakastaa kaikkia ja kiihtyy nanosekunnissa zoomeihin. Tällä pojalla riittää ihmettelyä vielä paljon sisällä ja ulkona.
Rotu herättää joka lenkillä huomiota, ja Morten edustaa sitä hyvin. Vaikka eräs lapsi tokaisikin Ruissalossa, että “pieni vinttikoira”, niin kyllä tästä onneksi bullimies vielä kasvaa!
Sanotaan, että kesä on ihmisen (ja koiran) parasta aikaa! On kuitenkin hyvä muistaa, että kesään liittyy omat riskinsä, jotka kannattaa ottaa huomioon, jotta kesää pääsee viettämään turvallisesti koiran kanssa.
Uiminen
Jotkut bullterrierit rakastavat uimista ja sehän vasta hyvä ja hauska harrastus onkin. Kuitenkin Suomen meri- ja järvivesissä voi esiintyä myrkyllistä sinilevää, eikä koiraa tulisi tällöin uittaa vedessä. Sinilevän tunnistaa yleensä vedessä olevista vihertävistä tai kellertävistä hiukkasista. Levä voi näkyä myös rannan värjäytyminä. Mikäli koira kuitenkin pääsee leväiseen veteen, on koira hyvä huuhdella ja pestä huolellisesti tämän jälkeen. Jos koira pääsee juomaan sinilevää sisältävää vettä, tulee koiran oireita tarkkailla. Oireita ovat mm. oksentelu, ripulointi, lihaskouristukset, koordinaatiokyvyn heikkeneminen ja voimakas vapina. On myös hyvä muistaa, että koiria ei saa viedä yleisille uimarannoille, joten uintiretkestä tulisi nauttia koirien uittamiseen tarkoitetuilla rannoilla.
Vinkki: Esimerkiksi oman mökkirannan levätilanteen voi testata juomalasin avulla. Leväistä vettä otetaan juomalasiin tai lasipurkkiin ja sen annetaan seistä noin tunnin liikuttamatta lasia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä.
Vesihäntä
Uidessa koira voi saada vesihännän. Vesihäntä on kivulias tulehdus häntälihaksissa, jonka aiheuttavat mm. kylmyys ja tottumattoman lihasten voimakas rasitus. Koiralle voi tulla vesihäntä myös silloin, jos se on altistunut kylmälle uimisen jälkeen. Oireina ovat yleensä hännän roikkuminen velttona alaspäin sen näyttäessä jopa halvaantuneelta tai murtuneelta. Usein häntä ja takapää ovat kosketusarkoja ja koiran voi olla vaikea istua. Vesihäntä vaatii yleensä tulehduskipulääkityksen. Erityisesti ensimmäisen kerran oireiden ilmetessä on hyvä käydä eläinlääkärin vastaanotolla varmistamassa, että kyseessä on todella vesihäntä, eikä esimerkiksi murtuma. Esimerkiksi anaalirauhastulehdus voi oireilla myös samalla tavalla.
Vinkki: Uimisen jälkeen koira kannattaa kuivata huolellisesti, erityisesti häntä, alaselkä ja takajalat. Koiralle voi pukea päälle lisäksi paidan, joka suojaa alaselän ja hännän tyven. Uiminen kannattaa myös aloittaa maltillisesti pikkuhiljaa pidentäen uimisaikoja, jotta häntälihas ehtii tottua uimisesta aiheutuvaan rasitukseen.
Auringossa palaminen ja lämpöhalvaus
Kesän aurinko ja helle ovat mahtavia pitkän ja kylmän ajanjakson jälkeen, mutta näihin liittyvät myös omat riskinsä. Bullterriereillä on ohut turkki, joten iho täytyy muistaa suojata palamiselta.
Helle ja sen aiheuttama lämpöhalvaus ovat vaarallisia sekä ihmisille, että koirille. Lämpöhalvaus johtuu ruumiinlämmön noususta vaarallisen korkeaksi. Lämpöhalvauksen oireita ovat mm. läähätys, apaattisuus, levottomuus, kuolaaminen, oksentelu ja ripulointi. Mikäli koira menee shokkiin tai tajuttomaksi, on tilanne hengenvaarallinen.
Jos koira on altistunut kuumuudelle, tulee se siirtää välittömästi pois kuumasta ja viilentää esimerkiksi märillä pyyhkeillä kastelemalla tassuja, mahanalustaa ja nivusia. Koiralle tulee myös tarjota pieniä määriä vettä kerrallaan ja viedä mahdollisimman pikaisesti eläinlääkärin vastaanotolle.
Huomioi myös auto sekä asfaltti! Koiraa ei saa jättää yksin autoon lämpimällä säällä, sillä auton lämpötila sisällä voi nousta nopeasti erittäin korkeaksi. Aurinkoisella säällä myös asfalttia on hyvä välttää. Sen lämpötila voi nousta korkeaksi, joka voi aiheuttaa jopa palovammoja koiran anturoihin. Mikäli koiran anturat pääsevät palamaan, voi palovammoja lievittää ja kosteuttaa tassuvoiteella.
Vinkki: Pidemmät lenkit kannattaa ajoittaa aamuun ennen lämpötilan nousua tai myöhäiseen iltaan, kun ilma alkaa jo viilentymään.
Kyyt, ampiaiset ja punkit
Kyyn purema voi olla hengenvaarallinen koiralle. Mikäli kyy pääsee puremaan koiraa, tulee koira ja puremakohta pitää mahdollisimman liikkumattomana, jolla ehkäistään myrkyn leviäminen muualle elimistöön. Puremakohdassa näkyy yleensä kaksi vierekkäistä pistoreikää ja purema-alueella on voimakasta turvotusta ja kipua. Koira saattaa myös muuttua voimattomaksi tai oksennella. Nimestään huolimatta kyytablettien antamista ensiavuksi ei suositella. Tablettien sisältämän kortisonin on havaittu peittävän ja jopa pahentavan oireita, mikä hankaloittaa pureman hoitoa. Kyyn pureman sattuessa tulisi hakeutua välittömästi eläinlääkärin vastaanotolle ja toimia sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.
Myös ampiaisen pisto voi olla koiralle vaarallinen. Ampiainen usein pistää koiraa päähän tai tassuihin. Pistoksen seurauksena voi tulla allerginen reaktio, voimakasta kutinaa tai pistosalueen turvotusta. Tässä tapauksessa kotihoitona koiralle voi antaa kortisonia sisältävän kyytabletin ja lievittää kutinaa esimerkiksi pihkavoiteella. Mikäli koiralla esiintyy voimakkaita oireita kuten oksentelua tai hengitysteiden turpoamista, tulisi hakeutua pikaisesti eläinlääkäriin.
Punkin purema voi aiheuttaa koiralle esimerkiksi anaplasmoosia ja borrelioosia, jotka ovat bakteeriperäisiä infektiosairauksia. Myös puutiaisaivokuume voi siirtyä punkista koiraan, mutta se on harvinaisempaa. Jokaisen ulkoilukerran jälkeen on hyvä tarkistaa koira punkkien varalta ja poistaa tarvittaessa punkit siihen tarkoitetuilla välineillä. Punkin poiston jälkeen puremakohta tulisi desinfioida.
Vinkki: Ennaltaehkäise punkit. Punkkilääkkeitä on punkkeja karkottavia ja tappavia tai pelkästään tappavia. Tappavat lääkkeet ovat kaikkein varmin tapa välttyä punkkien välittämiltä tartunnoilta ja sitä kautta tarvittavilta hoidoilta eläinlääkärissä.
Grilliherkut
Vaikka suomalaiseen kesään grilliherkut kuuluvatkin olennaisesti, eivät nämä ole sopivia herkkuja koiralle. Maissintähkät, jäätelötikut ja kalanruodot voivat tukkia ja vaurioittaa koiran ruoansulatuskanavaa. Myös lihoista, kuten possusta ja kanasta löytyvät pienet ja terävät luut voivat vaurioittaa koiran suolistoa. Muut kesän herkut kuten jäätelö, voi aiheuttaa koiralle ripulia.
Vinkki: Valmista bullillesi jäätelöä itse. Sekoita maustamatonta, rasvatonta ja laktoositonta jogurttia, vettä ja koiran lempimakupaloja pienessä rasiassa ja pakasta se. Kun herkku on jäätynyt (esim. yön yli) irrota herkku rasiasta ja anna koirasi nauttia jäätelöstä! Mikäli koirasi on todella ahne ja nielee isoja paloja kokonaisena, voi samalla reseptillä valmistaa jäätelön esimerkiksi kumiseen aktivointimattoon, joka toimii samalla kivana kesäpäivän aktiviteettina.
Artikkeli on julkaistu alun perin Bulteri 2/2023 lehdessä
Atopiat ja eriasteiset iho-ongelmat ovat varsin yleisiä bullterriereillä. Suomen Bullterrieriyhdistyksen vuonna 2024 tekemän terveys-, luonne- ja lisääntymiskyselyn mukaan 47 % bullterriereistä on kärsinyt ainakin jossain elämänvaiheessa jonkinasteisista iho-ongelmista. Yleisimpiä vaivoja ovat atopia sekä erinäiset hiivatulehdukset. Kyselyyn vastanneista 10 % ilmoitti koiransa olevan lääkityksellä atopian vuoksi.
”Atooppista ihottumaa sairastaa noin joka kymmenes koira maailmanlaajuisesti,” Kirsi Schildt, Aures iho- ja korvaeläinlääkärit
”Ihosairaudet ovat varsin yleisiä koirilla. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa (Hill ym. 2006) selvisi, että joka viidennellä lemmikillä syy eläinlääkärikäyntiin oli iho- tai korvasairaus. Allergiset ihosairaudet ovat tavallisimpia. Atooppista ihottumaa sairastaa noin joka kymmenes koira maailmanlaajuisesti,” kertoo eläinlääkäri Kirsti Schildt, Aures iho- ja korvaeläinlääkärit.
Aures iho- ja korvaeläinlääkärit on lemmikkien iho- ja korvasairauksiin erikoistunut pieneläinklinikka Helsingin Tattariharjussa. ”Aures-klinikan potilaista valtaosalla on atooppinen ihottuma. Atooppista ihottumaa tavataan missä rodussa tahansa, mutta mm. terrierit, noutajat, saksanpaimenkoirat, staffordshirenbullterrierit, ranskanbulldoggit ja bokserit kuuluvat alttiisiin rotuihin. Alttiit rodut vaihtelevat eri maantieteellisillä alueilla. Valtaosalla oireet alkavat 6 kuukauden – kolmen vuoden ikäisenä, ja sairaus on koiralla useimmiten elinikäinen,” jatkaa Kirsti.
Toinen tavallinen potilasryhmä Aureksessa ovat tassupotilaat. Kirstin mukaan tassuvaivojen taustalla voi olla atooppinen ihottuma tai tassun asentovirheet. Molemmat voi johtaa furunkuloosiin, eli syvään karvatupentulehdukseen. Asentovirheet aiheuttavat oireita yleensä myöhemmällä iällä, kuin atopia. Alttiit rodut ovat erityisesti raskaat, leveärintaiset ja leveätassuiset koirat.
”Myös korvatulehduksia hoidetaan Aureksessa paljon. Korvatulehdus ei ole erillinen vaiva, vaan sen taustasyynä on aina muu sairaus. Tavallisin taustasyy on atooppinen ihottuma, mikä selittää ongelman yleisyyden. Noin 80 %:lla atoopikoista on korvatulehdustaipumus,” kertoo Kirsti.
Bullterrieri Makan ensimmäiset iho-oireet ilmenivät keväällä 2022 Makan ollessa reilu puolivuotias. Oireina olivat suunpielien ja korvien kutina sekä tassuissa ilmenneet ”patit”. Kotihoitona kokeiltiin tassujen kuivana ja puhtaana pitoa, sekä niiden säännölliseltä pesemistä ihon mikrobiston epätasapainon korjaamiseen tarkoitetulla shampoolla. Kotihoidot eivät kuitenkaan tepsineet oireisiin, joten toukokuussa 2022 Makan kanssa hakeuduttiin ensimmäisen kerran eläinlääkärille. Diagnoosina oli hiiva- ja bakteerisolujen liikakasvua tassuissa sekä epäily furunkuloosista.
Makan tassut keväällä vuonna 2022 ennen ensimmäistä eläinlääkärikäyntiä.
”Kutina ja tulehdukset laskevat koiran elämänlaatua, ja sen vuoksi on tärkeää hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle, jos ongelmat pitkittyvät. Kutina on ihmisillä merkittävästi elämänlaatua laskeva oire, eikä ole syytä olettaa, että koirien kohdalla olisi toisin. Erityisesti korva- ja tassuvaivat voivat kroonistuessaan johtaa palautumattomiin muutoksiin, jotka ovat vaikeammin hallittavissa lääkkein ja voivat vaatia leikkaushoitoa,” sanoo Kirsti.
Ensimmäisen käynnin jälkeen Makalle suositeltiin kotihoitona tassujen tulehtuneiden anturavälien pesua ja antibioottikortisonivoiteen laittoa ihomuutoksiin. Viikot kuluivat, eivätkä oireet helpottaneet, jonka vuoksi Makan kanssa hakeuduttiin uudemman kerran eläinlääkärin vastaanotolle. Ihomuutoksista otettiin näyte viljeltäväksi ja tuloksista löytyi jälleen hiiva- ja bakteerisolujen liikakasvua. Samaa kotihoitoa jatkettiin, mutta koska oireet eivät edelleenkään helpottaneet, hakeuduttiin alkukesästä ihotauteihin erikoistuneelle klinikalle Aurekseen.
”Aures aloitti toimintansa syyskuussa 2021, kahden eläinlääkärin voimin. Aureksen perustajia olemme minä ja Katja Kyröläinen. Kolmantena eläinlääkärinä joukkoomme liittyi Lotta Pänkälä, joka tekee eurooppalaista dermatologian erikoistumistutkintoa ohjauksessani. Jonna Juholla on erikoistumistutkinnon loppusuoralla, ja tällä hetkellä lukuvapaalla. Tuorein tulokkaamme on Katarina Varjonen, joka on lisäkseni suorittanut yllä mainitun tutkinnon, ja on ehtinyt työskennellä Ruotsissa, Englannissa, Skotlannissa ja Kaliforniassa. Aureksessa työskentelee myös joukko ihosairauksiin perehtyneitä hoitajia, jotka ovat yleensä ensikontakti lemmikin omistajalle,” kertoo Kirsti.
Kesäkuussa 2022 Aureksessa Maka tutkittiin ja diagnoosi oli epäily furunkuloosista. Maka sai oireisiin pistoksen, jota käytetään koiran allergisen ihotulehduksen liittyvän kutinan hoitoon. Tämän myötä Makan oireet helpottivat. Maka sai vielä loppukesästä uudemman kerran kyseisen pistoksen, jonka avulla oireet pysyivät poissa. Syksyn tullessa oireet kuitenkin palasivat.
Makan tassut marraskuussa vuonna 2022.
Tassujen kunnon pahentuessa hakeuduttiin kontrollikäynnille Aurekseen marraskuussa 2022, jonka jälkeen Makalle aloitettiin eliminaatiodieetti. Se on ruokavalio, jossa poistetaan koiran ruokavaliosta kaikki mahdolliset allergisoivat aineet. Sen tavoitteena on tunnistaa, mitkä ruoka-aineet aiheuttavat mahdollisia allergisia reaktioita tai iho-oireita. Eliminaatiodieetin aikana koira saa vain yhtä proteiinilähdettä ja yhtä hiilihydraattia, joiden ei ole aiemmin tiedetty aiheuttavan ongelmia, ja oireita seurataan. Jos oireet helpottavat, ruokavalioon lisätään yksi aine kerrallaan, jotta mahdolliset allergiat voidaan tunnistaa.
Maka ehti olla eliminaatiodieetillä vain hetken aikaa, kunnes oireet palasivat. Tällöin palattiin Aurekseen pohtimaan uusia hoitokeinoja ja tammikuussa 2023 Makalle aloitettiin kokeilunomaisesti suunkautta annettava lääkitys iho-oireisiin.
”Furunkuloosi on syvä karvatupentulehdus, joka johtaa karvatupen rikkoutumiseen ja sen sisällön vapautumiseen ihon sisään, mistä seuraa voimakas vierasainereaktio ja inflammaatio. Furunkuloosia voivat aiheuttaa mm. atooppinen ihottuma, sikaripunkki-ihottuma ja tassujen erilaiset asentovirheet. Ennen hoidon valitsemista tulee ottaa selville oireiden taustasyy. Mikäli oireet sopivat, aloitetaan allergiadiagnostiikka. Mikäli atooppisen ihottuman laukaisevaksi tekijäksi osoittautuu ruoka-aineallergia, pysyy koira oireettomana, kun vältetään oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta. Atooppisen koiran hoito on yksilöllinen, monitahoinen, ja usein elinikäinen. Hoito voi sisältää shampookäsittelyjä, suihkeita tai voiteita, systeemisesti eli suun kautta tai pistoksena annettavia lääkkeitä tai siedätyshoitoa. Hoidon teho tarkistetaan kontrollikäynneillä, ja sitä muokataan tarpeen mukaan,” selittää Kirsti.
Hän kertoo myös, että asentovirheen diagnostiikka sisältää esitietojen läpikäymisen, yleistutkimuksen, tassujen ihon ja rakenteiden silmämääräisen arvion sekä usein ortopedin tutkimuksen. Hoito valitaan myös yksilöllisesti, ja voi sisältää shampookäsittelyjä, suihkeita tai voiteita, suun kautta annettavia lääkkeitä tai kirurgisia toimenpiteitä.
Oireet vaihtelivat ja huhtikuussa 2023 kontrollikäynnillä Makan tassuissa todettiin jälleen kystamaisia muutoksia. Tämä johti lääkityksen jatkamiseen, jonka tueksi määrättiin myös ihomuutoksiin laitettavaa lääkevoidetta. Hoito toi vihdoin helpotusta oireisiin, lukuun ottamatta syksyä 2023, jolloin Makan tassujen muutokset pahenivat lääkityksestä huolimatta, jolloin Maka söi lyhyen kortisonikuurin, jonka myötä oireet lähtivät.
Makan tassujen muutokset syksyllä vuonna 2023, jolloin Maka söi lyhyen kortisonikuurin.
Tämän jälkeen jatkuva lääkitys on pitänyt oireet poissa, eikä vuonna 2024 Makalla ollut iho-oireita. Toukokuussa 2024 Makalta kokeiltiin jättää lääkitys pois, mutta suunpielien kutina alkoi n. 1,5 kk:n päästä lääkkeen lopettamisesta, jolloin lääke aloitettiin uudelleen.
Makan tassut toukokuu 2025
Maka pärjää jatkuvan lääkityksen ja kotona tehtävien tukihoitojen avulla hyvin. Arjessa kiinnitetään huomiota Makan tassujen huolelliseen kuivaamiseen ulkoilujen jälkeen ja niiden puhtaanapitoon. Maka syö kuivaruokaa, joka on tarkoitettu aikuisille koirille, joilla on iho-ongelmia. Tämän ruuan sanotaan vähentävän koiran reaktioita ympäristöperäisiin atooppisiin allergeeneihin sekä se auttaa parantamaan ihon suojakerrosta. Herkkuina Maka saa pienissä määrissä kuitenkin mitä vaan.
”Atooppinen ihottuma on koirilla yleensä elinikäinen vaiva, mutta oireet voivat iän myötä joko helpottaa tai pahentua. Lähes poikkeuksetta koiralle löytyy sopiva hoitomuoto, jonka avulla elämänlaatu pysyy hyvänä, sekä omistajan, että koiran. Säännöllisellä hoidolla koiran tulisi voida elää normaalia elämää. Jollekin se voi tarkoittaa säännöllistä paikallishoitoa korviin, jollekin siedätyshoitoa, ja osa tarvitsee monitahoisen hoidon, joka voi vaatia omistajalta aikaa ja taloudellista panostamista,” sanoo Kirsti.
Kirsti jatkaa korostaen, että on tärkeää tehdä diagnostiikka ja aloittaa hoito ajoissa, ennen ongelmaa ylläpitävien tekijöiden, kuten välikorvantulehduksen, syntymistä. Kontrollikäynneillä arvioidaan, onko valittu hoito sopiva, voiko annostelua mahdollisesti vähentää, vai tarvitseeko lääkitystä tai muuta hoitoa muokata tehokkaammaksi. Atopia ei ole tasalaatuinen sairaus, vaan sille on tyypillistä oireiden aaltoilu, jolloin hoitoa räätälöidään yksilökohtaisesti.
Kirsti Schildt, Aures iho- ja korvaeläinlääkärit
Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, CertVD, DipECVD, EBVS® European Specialist in Veterinary Dermatology
Yhdistyksenä meille on tärkeää, että Bullipäivät vastaavat näytteilleasettajien ja muiden kävijöiden toiveita ja tarpeita. Siksi haluammekin kuulla palautetta tämän vuoden Bullipäivistä, jotka pidettiin 7.-8.6. Hotelli Siuntiossa.
Palautekyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta sen arvo on meille sitäkin suurempi. Haluamme kuulla risut ja ruusut, toiveet ja tarpeet. Kerro meille, mitä pidit vuoden 2025 Bullipäivistä!
Bullipäivien ensimmäisen päivän päättää kaikille avoin, yhteinen illanvietto! 7.6. Lauantai-illan aloittaa eläinlääkäri Kadri Kääramees, joka tulee kertomaan bullterriereiden purennasta ja hammasvaivoista. Luennon jälkeen nautitaan illallinen seisovassa pöydässä Hotelli Siuntiossa.
Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa illallinen kahdelle henkilölle Bullipäiville! Arvomme 2 x 2 henkilön illallista. Arvontaan voi osallistua kommentoimalla meidän arvontaan liittyvää Instagram tai Facebook julkaisua. Arvonnan tarkemmat säännöt löytyvät luennon kuvauksen jälkeen.
Bullterriereiden yleisimmät suun terveyden ongelmat – Eläinlääkäri Kadri Käärameesin luento purentavirheistä ja hammasvaivoista
Vuonna 2024 Suomen Bullterrieriyhdistys toteutti terveys-, luonne- ja lisääntymiskyselyn bullterriereille. Kyselyn tulosten perusteella esille nousi purentavirheistä erityisesti väärinasettuneet kulmahampaat ja alapurenta. Miten nämä ongelmat vaikuttavat koiran terveyteen ja mitä niille voidaan tehdä käytännössä? Mitkä muut hammasvaivat ovat yleisiä bullterriereillä? Tule kuulemaan vastauksia näihin!
Bullipäivien yhteydessä lauantaina järjestetään englanninkielinen luento bullterriereiden purennasta ja hammasvaivoista. Eläinlääkäri Kadri Kääramees, joka on perehtynyt pieneläinten hammashoitoon, tulee kertomaan käytännönläheistä tietoa purentavirheiden ja hammasvaivojen vaikutuksista, diagnosoinnista ja hoitomahdollisuuksista.
Kadri Kääramees on työskennellyt pieneläinpraktiikassa jo vuodesta 1999, ja on keskittynyt vuodesta 2005 yhä vahvemmin pieneläinten hammashoitoon. Nykyisin hänen työajastaan noin 80 % koostuu hammashoidosta. Hän työskentelee Virossa Eesti Maaülikoolin pieneläinklinikalla sekä Suomessa päivystystyössä. Vuonna 2022 hän suoritti Certificate of Small Animal Veterinary Practice in Dentistry (CSAVP/D, ESAVS) -tutkinnon. Lisäksi hän kouluttaa eläinlääketieteen opiskelijoita.
Tämä ainutlaatuinen tilaisuus tarjoaa tärkeää tietoa niin kasvattajille, omistajille kuin kaikille rodun terveyden edistämisestä kiinnostuneille. Purentavirheiden periytyminen on monimutkainen ilmiö, eikä kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä vielä tunneta tarkasti. Tule kuulemaan, keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia bullterriereiden suun terveydestä!
Arvonnan säännöt
1. Järjestäjä Suomen Bullterrieriyhdistys ry
2. Alkamis- ja päättymispäivä Arvontaan voi osallistua 13.-19.5.2025 välisenä akana.
3. Osallistuminen Arvontaan voi osallistua kommentoimalla Suomen Bullterrieriyhdistyksen Instagram tai Facebook julkaisua koskien arvontaa.
4. Valittujen henkilöiden valitseminen ja ilmoittaminen Arvonta suoritetaan 20.5.2025. Voittajiin ollaan yhteydessä yksityisviestillä Instagramissa tai Facebookissa. Mikäli järjestäjä ei tavoita voittajia kahden päivän kuluessa, arvotaan tilalle toinen henkilö.
5. Palkinnot Palkintoina arvotaan kaksi kahden hengen illallista Bullipäivien yhteydessä 7.6. järjestettävään illalliseen Hotelli Siuntiossa (palkinnon arvo 64 euroa). Palkintoja ei voi muuttaa rahaksi. Järjestäjä maksaa mahdolliset arpajaisverot.
6. Järjestäjän vastuu Valittu henkilö vapauttaa Järjestäjän kaikesta välittömästä ja välillisestä vastuusta, vahingoista ja kustannuksista, jotka aiheutuvat tai joiden väitetään aiheutuneen osallistumisesta arvontaan, palkinnon lunastamisesta tai sen käyttämisestä. Järjestäjän vastuu arvonnan osanottajia kohtaan ei missään tapauksessa ylitä näissä säännöissä mainitun palkinnon määrää tai arvoa. Järjestäjä ei vastaa tietoteknisistä tai muista syistä johtuvista esteistä arvontaan osallistumisesta.
7. Henkilötietojen käsittely Osallistujien henkilötietoja käsitellään Henkilötietolain säännösten mukaisesti.
Bullipäivien yhteydessä lauantaina järjestetään yhteinen illanvietto, joka on avoinna kaikille.
Yhteinen illanvietto aloitetaan klo 17.30 eläinlääkärin luennolla: Bullterriereiden yleisimmät suun terveyden ongelmat – Eläinlääkäri Kadri Kääramees luennoi purentavirheistä ja hammasvaivoista (maksuton)
Luennon jälkeen nautitaan yhteisestä seisovan pöydän illallisesta. Illallisen päätteeksi palkitaan vuoden Bullit 2024. Illallisen hinta on 34 € / hlö, joka tulee varata etukäteen 24.5. mennessä.
Bullterriereiden yleisimmät suun terveyden ongelmat – Eläinlääkäri Kadri Kääramees luennoi purentavirheistä ja hammasvaivoista
Vuonna 2024 Suomen Bullterrieriyhdistys toteutti terveys-, luonne- ja lisääntymiskyselyn bullterriereille. Kyselyn tulosten perusteella esille nousi purentavirheistä erityisesti väärinasettuneet kulmahampaat ja alapurenta. Miten nämä ongelmat vaikuttavat koiran terveyteen ja mitä niille voidaan tehdä käytännössä? Mitkä muut hammasvaivat ovat yleisiä bullterriereillä? Tule kuulemaan vastauksia näihin Bullipäiville!
Bullipäivien yhteydessä lauantaina 7.6. järjestetään englanninkielinen luento bullterriereiden purennasta ja hammasvaivoista. Eläinlääkäri Kadri Kääramees, joka on perehtynyt pieneläinten hammashoitoon, tulee kertomaan käytännönläheistä tietoa purentavirheiden ja hammasvaivojen vaikutuksista, diagnosoinnista ja hoitomahdollisuuksista.
Kadri Kääramees on työskennellyt pieneläinpraktiikassa jo vuodesta 1999, ja on keskittynyt vuodesta 2005 yhä vahvemmin pieneläinten hammashoitoon. Nykyisin hänen työajastaan noin 80 % koostuu hammashoidosta. Hän työskentelee Virossa Eesti Maaülikoolin pieneläinklinikalla sekä Suomessa päivystystyössä. Vuonna 2022 hän suoritti Certificate of Small Animal Veterinary Practice in Dentistry (CSAVP/D, ESAVS) -tutkinnon. Lisäksi hän kouluttaa eläinlääketieteen opiskelijoita. Tämä ainutlaatuinen tilaisuus tarjoaa tärkeää tietoa niin kasvattajille, omistajille kuin kaikille rodun terveyden edistämisestä kiinnostuneille. Purentavirheiden periytyminen on monimutkainen ilmiö, eikä kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä vielä tunneta tarkasti. Tule kuulemaan, keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia bullterriereiden suun terveydestä.
Seisovan pöydän menu
Vihersalaattia ja yrttivinaigrette VE, G
Kurkku, tomaatti, punasipulia, paprikaa ja marinoitua kesäkurpitsaa VE, G
Parsa-kesäperunasalaatti VE, G ja parmesanmajoneesi M, G
Coleslaw VE, G
Tomaatti-mozzarellasalaatti VL, G
Pikkelöityjä kasviksia VE, G
Talon leipä ja levite
*********
Paahdettua kanaa ja tummaa appelsiinikastiketta M,G
Kermaista uunissa paahdettua lohta L, G
Balsamicossa paahdettuja punajuuria L, G
Rosmariiniperunat VE, G
Savustettua tofua ja kauden kasviksia VE, G
*********
Sitruunakakkua ja vaniljakreemiä L
Kahvi/tee
Illallinen tulee varata etukäteen 24.5.2025 mennessä täältä. Ilmoittautumiset ovat sitovia ja Hotelli Siuntio laskuttaa ilmoittautuneiden illalliset. Muistathan ilmoittaa myös mahdolliset erikoisruokavaliot ilmoittautumisen yhteydessä. Illallisen hinta on 34 € / hlö.
Tule nauttimaan hyvästä ruoasta ja sitäkin paremmasta seurasta!
Vuonna 2024 kevään ja kesän aikana toteutettiin bullterriereille terveys-, luonne- ja lisääntymiskyselyn päivitys. Kyselyyn osallistui 155 bullterrieriä.
Lyhyt yhteenveto
Terveysosiossa, vuoden 2017 tapaan, erityisesti huomiota kiinnittää rodussa runsaasti esiintyvät allergiat, atopia sekä erilaiset krooniset hiiva- ja furunkuloosi, eli tassutulehdukset. Myös purentavirheistä väärinasettuneet kulmahampaat ja alapurenta, sekä sydänsairauksista aortanahtauma ja läppävika nousivat selvästi esiin kyselyn tuloksissa.
Luonteenominaisuuksista vastauksissa nousi vahvimmin esille avoimuus, rohkeus, vilkkaus ja ennakkoluulottomuus. Huomioitavaa kuitenkin on keskimäärin kirjatut rodulle ei toivotut/tyypilliset ominaisuudet kuten pehmeys, arvaamattomuus, epäluuloisuus ihmisiä kohtaan sekä uusien/erikoisten asioiden ja tilanteiden vahvasti jännittäminen.
Kyselyn koonnin perusteella voi tehdä johtopäätöksen, ett ä bullterrierit ovat pääsääntöisesti nykyisellään erinomaisia seurakoiria erikoisine piirteineen. Bullterrierin ei kuulu kuitenkaan olla jokaiselle sopiva koira ja niistä ei tule yrittää jalostaa ”helpompaa ja pehmeämpää”. Arkuus, arvaamattomuus ja pehmeys yhdistettynä rodulle tyypillisiin luonteenominaisuuksiin voi pahimmillaan olla vaarallinen yhdistelmä. Kyselyn vastauksista on luettavissa, ett ä rodussa esiintyy lisääntymisprosessin kaikissa vaiheissa eriasteisia ongelmia. Ongelmat alkavat jo astutusvaiheesta ja jatkuvat aina pentujen hoitamiseen saakka.
Kyselyn tuloksia ja terveys-, luonne- sekä lisääntymisasioiden kehitystä arvioidessa on syytä ottaa huomioon, että vastauksia saatiin 51 % vähäisemmästä koiramäärästä kuin vuoden 2017 kyselyssä. Huomionarvoista vertailuja tehdessä on myös, että tämän vuoden kirjatuista vastauksista 36 % on kuolleista yksilöistä.
Terveys
Vastausten perusteella yhteensä 155 bullterrieristä 15 %:lla oli todettu sydämessä jotakin vaivaa. Näistä 52,2 %:lla oli todettu aortanahtauma, 17,4 %:lla keuhkovaltimonahtauma ja 43,5 %:lla oli läppävika, useimmiten mitraaliläppävuoto. 17,4 % näistä bullterriereistä on lääkityksellä sydänvian vuoksi. Omistajien mukaan 4,3 %:lla sydänvika vaikuttaa koiran elämään tai sen kanssa elämiseen.
Munuaisten osalta poikkeavuutta rakenteessa tai toiminnassa tai jokin munuaissairaus oli 3,2 %:lla vastanneista. Vastauksista käy ilmi, ett ä munuaissairaat yksilöt koostuvat yhdestä perinnöllistä nefriitti ä sairastavasta, yhdestä polykystistä munuaissairautta (PKD) sairastavasta ja yhdestä yksilöstä, jolla on todettu muu munuaisten vajaatoimintaa sekä epämuodostunut munuaisten rakenne.
Atopiaa ja eriasteisia iho-ongelmia esiintyy paljon rodussa. Terveyskyselyn vastausten perusteella 47 % bullterriereistä on kärsinyt jonkinasteisista iho-ongelmista, allergiasta tai atopiasta ainakin jossain elämänvaiheessa. Bullterriereillä yleisin iho-ongelmia vastausten perusteella on atopia sekä erinäiset hiivatulehdukset. 10 % vastaajista on kirjannut koiransa olevan lääkityksellä atopian vuoksi.
Kuurouteen liittyviin kysymyksiin vastanneista 14 yksilöstä jokainen oli puolikuuroja. Kahden puolikuuron yksilön osalta omistajat kertoivat yleisimpien ongelmien liittyvän äänen paikantamiseen, koira ei havainnut kutsua tai saattoi tulla yllätetyksi. Suurin osa omistajista koki, ettei puolikuurous vaikuttanut lainkaan koiran kanssa elämiseen/koiran elämään.
Vastausten perusteella 41,3 %:lla bullterriereistä on purennassa jokin virhe tai puutos. Virheellisesti asettuneita kulmahampaita kaikkien vastausten perusteella oli 23 %:lla, alapurentaa 13,5 %:lla, yläpurentaa 2,6 %:lla ja vinopurentaa 0,65 %:lla. Lisäksi hammaspuutoksia oli 3,2 %:lla.
Yleisin luustoon liittyvät ongelma oli spondyloosi, joka oli todettu 11,6 %:lla kaikista vastauksista annetuista yksilöistä. Spondyloosidiagnoosin saaneista koirista 33 % on ilmoitettu kuolleeksi ja näistä yhdelle yksilölle on lopetuksen osasyyksi kirjattu spondyloosin aiheuttamat oireet. Muita luustoterveyden ongelmia oli yhteensä 19,4 %:lla kaikista vastanneista koirista.
Verikorva oli todettu 29 %:lla ja ruuan tai vierasesineiden syömiseen liittyviä häiriöitä tai koprofagiaa esiintyy 11 %:lla. Rasvanapa oli 5,8 %:lla, furunkuloosia esiintyi 9,7 %:lla ja puutteellinen kirsun pigmentti oli 155 vastanneesta 8,4 %:lla. Epilepsiaa esiintyi kolmella, demodikoosia, eli yleistynyt ”sikaripunkki”, yhdellä, kilpirauhasen vajaatoimintaa, eli hypotyreoosia, yhdellä ja Cushingin tautia kolmella yksilöllä. Addisonin tautia, diabetesta tai pakonomaista hännän jahtaamista (spinnaus) ei ole kirjattu yhdellekään yksilölle.
Kuolinsyy oli kirjattu 59 yksilölle, joista 67,8 % oli menehtynyt sairauteen, 5,1 % tapaturmaan ja 11,9 % luonnollisesti. Seitsemän yksilöä oli kuollut 8-vuotiaana, kuusi 10-vuotiaana, yksitoista 11-vuotiaana, viisi 4-vuotiaana ja kolme 5-vuotiaana. Muiden ilmoitetut kuolin iät jakautuivat yksittäisinä 1-vuotiaasta 15,5-vuotiaaseen.
Luonne
Kyselyssä kartoitettiin vastaavatko bullterriereiden luonteenpiirteet tällä hetkellä rodun ihannetta. Useammalla osa-alueella luonteissa on sellaisia piirteitä, mitä tällä rodulla ei tulisi olla. Kyselyn perusteella suurimmat huolenaiheet koskevat arkuutta, pehmeyttä, epäluuloisuutta/varauksellisuutta, hermostuneisuutta, arvaamattomuutta, aggressiivisuutta ihmisiä kohtaan sekä ”hitailun” yleisyyttä (transsin omainen tila, jossa esimerkiksi pensaan oksat, ikkunaverhot tms. hivelevät koiran selkää).
Kyselyyn vastanneista 19 kpl kertoi koirallansa olevan sellaisia käytösongelmia, jotka vaikuttavat arkielämään sen kanssa. Yleisimpiä käytösongelmia kyselyvastausten perusteella ovat: aggressiot toisia koiria kohtaan (20 kpl), aggressio/arvaamattomuus ihmisiä kohtaan (1kpl), stressiherkkyys/hermostuneisuus/kiihtyneisyys/hysteerisyys (28kpl), epäluuloisuutta ihmisiä tai uusia tilanteita kohtaan (17 kpl) ja arkuus (14 kpl). Suurin osa populaatiosta kuitenkin kyselyn perusteella vaikuttaisi olevan rotumääritelmän mukaisia rohkeita, avoimia, iloisia, innokkaita ja aktiivisia koiria.
Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, ovatko ennakko-odotukset rodusta vastanneet todellisuutta, miksi on alun perin päädytty valitsemaan bullterrieri, mikä on koiran rooli perheessä ja onko seuraava koira samaa rotua. Kyselyn perusteella noin 9:lle kymmenestä ennakko-odotukset ovat pitäneet paikkansa. 7 kpl vastaajista oli negatiivisesti yllättynyt koiransa piirteistä. Negatiivisina piirteinä kyselyyn vastanneet pitivät muun muassa seuraavia asioita: terveysongelmat sekä pentu- ja nuoruusiän kasvatuksellisen haastavuuden. Kaksi vaikuttavinta syytä bullterrierin hankintaan ovat kyselyyn vastanneiden mukaan rodun luonne 84,5 % sekä rodun ulkonäkö 83,2 %. Kyselyn perusteella bullterrierin rooli perheissä on selkeästi seurakoira. 75 % vastaajista pitää vähintäänkin todennäköisenä, että heidän seuraavakin koiransa on bullterrieri.
Havaintojen, sekä kyselyvastausten perusteella, bullterrierille ei ole tyypillistä kärsiä yksinoloon liittyvistä ongelmista tai eroahdistuksesta. Runsas pureskeluntarve ja rodulle tyypillisten aineellisten tihutöiden tekemisen ei katsota suoraan liittyvän koiran yksinoloon liittyviin ongelmiin, vaan yksilön vilkkauden ja toiminnallisuuden aiheuttaman turhauman purkuun. Omistajien kertoman mukaan noin 13 % bullterriereistä on koira-aggressiivisia. Rodussa ei ole tullut esiin selkeitä yleisiä pelkoja tai ääniherkkyyksiä, yksittäisiä fobioita tai äänipelkoja esiintyy, mutta ei sellaista, jota voisi yleistää tai pitää ongelmana roduissa. 155 yksilöstä 11 %:lla on ruokaan/vierasesineisiin/ulosteiden syömiseen liittyviä häiriöitä.
Lisääntyminen
Kyselyssä tulee ilmi, että bullterrieri uroksilla on jokin verran lisääntymiskäyttäytymiseen, lisääntymiselimiin sekä siemennesteen laatuun liittyviä ongelmia. Vastausten mukaan kivekset ovat rakenteeltaan normaalit kaikilla. 43 kastroimattomasta uroksesta 11,6 % ovat seksuaalisesti yliaktiivisia, 7 %:lla on eturauhasvaivoja, 2,3 %:lla esiintyy esinahantulehduksia, 11,6 %:lla on epäonnistuneita astutuksia ja yhdellä yksilöllä siittiöitä on vähän tai niiden liikkuvuus on heikkoa.
Kyselyyn vastanneista bullterrieriuroksista 10:tä yksilöä oli käytetty tai yritetty käyttää jalostukseen. Astuneista bullterrieriuroksista 50 % oli onnistuneesti astunut nartun luonnollisesti. Kyselyyn vastanneista bullterrieriuroksista viideltä oli kerätty siementä. Bullterrieriurosten siemenkeräykseen syitä oli useampia, kuten varmistussiemennystä varten, astutettavan parin kokoero, maantieteellisen välimatkan vuoksi siemennys. Kaksi kerätyistä uroksista ei ole ollut kiinnostunut astumaan luonnollisesti.
Nartuilla on pääsääntöisesti melko säännölliset juoksuajat. Juoksujen säännöllisyys kysymykseen vastanneista (76 yksilöä) vain seitsemällä on epäsäännöllisyyttä juoksuissa. Narttujen sukuelintenrakennetta ja yleisimpiä vaivoja koskeviin kysymyksiin vastattiin kyselyssä 92:n nartun osalta. 96,7 %:lla tähän kysymykseen kirjatulla nartulla oli normaalit sukupuolielimet, yhdellä koiralla oli ilmoitettu olevan anatomisesti poikkeavat sukupuolielimet. Nartuista 35,4 %:lla on esiintynyt valeraskaus, 15,6 %:lla kohtutulehdus tai märkäkohtu, 2,1 %:lla maitorauhastulehdus ja 2,1 %:lla nisäkasvain.
Kyselyyn osallistuneista nartuista 32:ta yksilöä oli käytetty tai yritetty käyttää jalostukseen. Näistä 56 % on astutettu luonnollisesti ja 44 % vastasi, ettei luonnollinen astutus ole onnistunut / ollut mahdollinen. Kysymyksessä ei selvinnyt mistä syystä luonnollinen astuminen ei ole onnistunut. 24:stä keinosiemennetyistä bullterrierinartuista 75 % oli siemennetty maantieteellisen välimatkan vuoksi, 8,3 % nartun astutushaluttomuuden vuoksi, 4,2 % uroksen astumishaluttomuuden vuoksi ja 3,7 % muusta erittelemättömästä syystä.
Kyselyvastausten perusteella bullterrierinartut astutetaan keskimäärin vuorokausilla 15–18 ja keinosiemennetään juoksuvuorokausilla 18–20. Kyselyvastauksissa ei käynyt päänsääntöisesti ilmi onko siemennys toimitettu tuoreella, viilennetyllä vai pakastetulla siemenellä. Vastausten perusteella noin puolet bullterriereistä on tiinehtynyt helposti ja ongelmitta. Tiinehtyneistä nartuista 56 % on imeyttänyt tai abortoinut sikiöitä.
Luonnolliset avustamattomat synnytykset sujuivat vähintään yhden kerran 47,6 % synnyttäneistä bullterrierinartuista. Ihmisen mekaanisesti avustamana tai lääkkeillä avustettuna synnyttää 28,6 %. Huomionarvoista kuitenkin on, että pentueen tehneistä nartuista 12 narttua 21:sta on sektioitu vähintään yhden kerran. Yleisimpiä syitä keisarinleikkaukseen päätymiseen olivat: Ylivenynyt kohtu (kohtu ei pysty supistumaan normaalisti), kuollut pentu tai vain yksi pentu, joka ei stimuloi riittävästi synnytyksen etenemistä, kuolleet tai suuri kokoiset pennut, virhetarjonta sekä polttoheikkous.
Kyselyn perusteella 66,6 % bullterrierinartuista on normaaleja hoivaavia emoja, 19 % ylihoivaavia pentujaan kohtaan, 28,6 % varomattomia ja/tai kömpelöitä, 4,8 % nartuista on välinpitämättömiä ja 9,5 % aggressiivisia pentujaan kohtaan. Emoista 33,3 % hoivasi pentujaan 7–8 viikkoa, 42,9 % 5–6 viikkoa, 19 % 3–4 viikkoa ja 4,8 % ei lainkaan. Kysyttäessä onko nartun pentueissa syntynyt kuolleita pentuja, hieman yli puolet vastasivat, että narttu on synnyttänyt kuolleen pennun tai kuolleita pentuja.
Yksittäisinä kehityshäiriöinä, joiden vuoksi pentuja on kuollut tai jouduttu lopettamaan ovat olleet: kitalakihalkiot, päähalkiot, muumiopennut, hiipuvat pennut ja keskeneräiset pennut, kuurous, kehitysvamma, selkä-/häntämutka, emo tappanut sektioanestesian jälkeen sekä muu kehityshäiriö.
Bullterrierinpennun keskimääräiseksi syntymäpainoksi tulee vastausten perusteella 300–450 g. Syntyessään 5 % oli alle 300 g ja 10 % yli 450 g.
Yhdistyksen ensimmäinen vuosijulkaisu on saapumassa vuoden 2024 jäsenille. Vastaanottajat ovat saaneet sähköpostitse ennakkoilmoituksen saapuvasta lähetyksestä. Paketin lähettäjä on KMG Turku. Paketti jaetaan vastaanottajien postilaatikkoon, -luukkuun tai oven taakse.
Vuosijulkaisuun on koottu vuoden 2024 tapahtumat ja muut merkittävät asiat yksiin kansiin! Julkaisuun on kerätty mm. vuoden aikana valioituneet bullterrierit. Ensimmäisessä julkaisussa julkaistaan poikkeuksellisesti valioituneet myös koko vuodelta 2023. Vuosijulkaisussa on esillä myös erikoisnäyttelyt meiltä ja maailmalta sekä suurimmat muut näyttelyt ja tapahtumat. Julkaisusta löytyy myös vuonna 2024 tehdyn terveys-, luonne- ja lisääntymiskyselyn tulokset.
Rajallinen erä myös ostettavissa
Vuosijulkaisua on otettu rajallinen erä myyntiin. Jos et ole ollut jäsen vuonna 2024 tai haluaisit Suomen Bullterrieriyhdistyksen ensimmäisen vuosijulkaisun, on sinun mahdollista ostaa julkaisu itsellesi. Vuosijulkaisun hinta on 29,50 € sisältäen postituskulut Suomeen (postituskulut 9,50 €). Tilaukset tehdään laittamalla sähköpostia osoitteeseen bulteritoimitus@gmail.com.
