Teksti: Mira Laiho
Olen Mira ja asun Jyväskylässä. Kasvatan Sharkland’s-kennelnimen alla pienimuotoisesti kääpiöbullterriereitä. Mahdollisesti myös bullterrieri tulee vielä joskus taloon.
Ensimmäinen bullini oli stanttu Keesha, maailman mainioin bulli. Luonne ja kokonaisuus kultaa, mutta harmillisesti märkäkohtu vei jo 6,5-vuotiaana.
Tästä meni reilu vuosi, kun tapasin Carman, kantanarttuni, koirapuistossa ja rakastuin totaalisesti tuohon pentuun. Aikaa kului vain kuukausi ensitapaamisesta, kun Carma päätyi minulle. ”Maailman paras minibulli” oli ajatukseni – ja kyllähän tuo on juuri sellainen.
Annoin Carman jalostuslainaan kasvattajalleen, jonka pentueesta Jade jäi minulle. Fiksu, hauska ja supermainio minibulli. Opettanut paljon, kun ensimmäisen elinvuoden tapaturma hajotti kintereen ja ison selkälihaksen; tästä seurasi haasteita. Niistä selvittiin ja nykyään Jade nauttii kotikoiran elämää – harrastaminen jäi pois. Niin rakas hassutteleva tyttö!
Kuulin jossain kohtaa, ettei tyttöjen kasvattaja jatka kasvattamista, jonka vuoksi heräsi kysymys – mistä saan jatkossa terveitä fyysisesti perinnöllisten asioiden osalta (luusto, iho, allergiat yms.) ja luonteelta? Tutkin, onko Carman emän jälkeläisiä mahdollisesti kasvatustoiveella missään. Ei ollut, jolloin ei auttanut kuin alkaa ajatella kasvattavansa itse omaan ajatukseen sopivia kääpiöbullterriereitä. Tai parempi sanoa ”saa sitä mitä sattuu tulemaan”, koskaan kun ei tiedä mikä on lopputulos.
Kävin kasvattajakurssin ja aloin tutkimaan enemmän sukuja, joiden koirista kerrotaan mahdollisimman rehellisesti suvun sairaudet ja muut haasteet. Eli tutkittavaa oli paljon. Pyrin minimoimaan riskejä uroksen valinnassa ja kaikessa missä voi. Jadea tapaturmassa hajonneen jalan vuoksi sekä vakavien purentavirheiden ei voinut ajatella jalostukseen, kun ei jalka olisi kestänyt tiineysajan painoa. Näin ollen mietin, josko Carma Jaden emänä olisi vielä emä yhdelle pentueelle.
Erittäin mielenkiintoista oli astutuksen taustatyön tekeminen: taustatyön ja -tutkimusten tekeminen, valitsemani uroksen tapaaminen astutusta edeltävänä kesänä, sekä astutusmatka Viroon pitkänlinjan kasvattajan tuella. Carma sai Dacon kanssa todella kivan pentueen. Pentueen suunnittelussa pyrkimyksenä oli rodunmukainen hyvä luonne, terve rakenne (mukaan lukien leveä alaleuka) ja mahdollisimman hyvä arkiterveys.
Pentue syntyi 2023 mielestäni hyvin tuloksin. Kahdella nuoreksi koiraksi kehittyneellä pennulla on purennassa pientä huomautettavaa, ja kahdelle siipikarja aiheuttaa iho-oireita, eli tähän mennessä vaikuttaa hyvältä lopputulokselta, mutta kiinnostavaa nähdä pentueen terveystuloksia ajan mittaan! Minibulleilla purentavirheet ovat harmillisen yleisiä, minkä takia itsekin kiinnitin leukojen rakenteeseen huomiota jalostusvalinnoillani, jotta tulevaisuudessa tilanne olisi purennan suhteen parempi. Myös siipikarjayliherkkyyttä kuulee esiintyvän toisinaan, aiheuttaen välillä pahojakin iho-ongelmia, enkä tietoisesti itse käytä iho-oireisia jalostukseen.
Manta jäi jalostustoiveisena kotiin ensimmäisestä pentueestani. Luonne kultaa eikä ole oireillut allergiaa tai yliherkkyyttä, mutta lievä alapurenta tällä hetkellä. Mantalle tehtiin sydämen ultraäänitutkimus, tutkimustuloksena todettiin sen osalta terveeksi. Ennen kuin toivon Mantan antavan pentueen on aika tutkia virallisesti luusto, silmät ja polvet sekä käydä luonnetestissä. Pentueen koirista kolme kävi jo alle vuoden ikäisenä SmartDog testissä Katriina Tiiralla. Tämä testi antoi omistajille vahvistusta omiin ajatuksiin koiristaan sekä tutkittuun tietoon perustuvaa analyysia eri luonteenpiirteistä.
Kotonani asuu myös neljäs kääpiöbullterrieri Leo. Leo on Belgian tuonti, syntynyt 25.3.2025. Mahtityyppi ja varsinkin luonne kultaa. Odotan sen kehittymistä innolla ja vien pariin näyttelyyn, vaikka säkäkorkeus on reilu. Ajallaan teetätän luonnollisesti myös laajat terveystutkimukset sekä luonnetestauksen.
Eli omaa kasvatustyötäni on tällä hetkellä yksi pentue ja seuraava on suunnitteilla loppuvuodelle 2026. Omistan myös sijoituksessa olevan tuontinartun sekä ulkomailla yhteisomistuksessa parikin koiraa.
Liioittelematon rotutyypillinen kääpiöbullterrieri on itselleni arvokas.
Arvotan luonnetta ja terveyttä vahvasti, terve rakenne tuo rodunomaisuutta usein myös käsi kädessä huomioituna nämä. Rodussa on haasteita sydämen, rakenteen ja luonteen osalta. On tärkeää saada kerättyä dataa luonteesta, jonka vuoksi pyrin virallisesti testaamaan koirani; vaikka tiedän itse luonteet, niin data kertoo sen myös muille. Tutkitutan virallisesti terveyden, jopa laajemmin kuin JTO (jalostuksen tavoiteohjelma) tai PeViSa (perinnölliset viat ja sairaudet) vaativat minibulleilla. Huollatan koirien kehoja säännöllisesti, sillä helpompi ennakoiden huoltaa ja havaita ongelmia, kuin korjata jälkikäteen. Hyväkuntoinen ja huollettu jännitteetön keho kestää paremmin esimerkiksi liukastelua talvella tai kuperkeikkoja leikin tiimellyksessä ilman vaurioita.
Haastavin hetki kasvatusurallani oli, kun Carma meinasi kuolla pentueen synnytyksen yhteydessä. Synnytys pysähtyi, kohdunkiinnike oli revennyt ja ponnistukset loppuivat siihen. Hätäsektio meni hyvin, mutta sairaalahoidosta seurasi vakavia komplikaatioita, joiden vuoksi olin lähellä menettää Carman seuraavan parin viikon aikana useasti. Kaikki onneksi päättyi kuitenkin hyvin ja nykyään Carma on kuntoutunut todella hyvin, silti olen pahoillani synnytyksen aikaisesta kärsimyksestä, sillä en halua lemmikin koskaan kärsivän. Pentuja pullotettiin alle viikon ikäisistä, kunnes söivät lihaa tarpeeksi itse. Onneksi tiedostin, että hyvä olla aina rodun synnytyshaasteista kokemusta omaava ihminen apuna, joten olin jo varautunut ja pyytänyt Lindaa tueksi. Hän varmisti tilanteen hallinnassa pysymisen ja mahdollisti näin hyvän lopputuloksen: kaikki pennut ja emä pysyivät elossa ja pennut kasvoivat sekä kehittyivät, olen kiitollinen hänelle!
Carman kuntoutuksessa merkittäviä asioita on olleet aika, kehonhuolto ja kotihoito. Odotamme vielä lupaa palata vieheen kanssa harrastamiseen, se pitäisi tulla keväällä 2026.
Mieleenpainuvin hetki kasvattajana oli, kun pentueeni oli jo maailmalla. Yksi pennuista palautui epämääräisessä kunnossa minulle, mutta onneksi sen lopullinen koti oli helppo löytää. Tämä ihminen kertoi jossain kohtaa sanoneensa minulle vuosia sitten ”Milloin aloitat kasvattamisen, sulla on todella hyvä tietopohja, näkemys ja asenne rodun suhteen”. Sydäntä lämmitti tärkeän ihmisen huomio.
Yhteyttä ottaessasi kerrothan:
- Miksi haluat kääpiöbullterrierin
- Mitä sairauksia tai haasteita tiedät rodusta
- Itsestäsi
- Miten ajattelet huomioida aktiivisen koiran tarpeet
- Mitä ajattelet minibullin kouluttamisen olevan
- Oletko valmis tulemaan tapaamaan minua ja koiriani Jyväskylään
