Vuonna 2024 kevään ja kesän aikana toteutettiin bullterriereille terveys-, luonne- ja lisääntymiskyselyn päivitys. Kyselyyn osallistui 155 bullterrieriä.
Lyhyt yhteenveto
Terveysosiossa, vuoden 2017 tapaan, erityisesti huomiota kiinnittää rodussa runsaasti esiintyvät allergiat, atopia sekä erilaiset krooniset hiiva- ja furunkuloosi, eli tassutulehdukset. Myös purentavirheistä väärinasettuneet kulmahampaat ja alapurenta, sekä sydänsairauksista aortanahtauma ja läppävika nousivat selvästi esiin kyselyn tuloksissa.
Luonteenominaisuuksista vastauksissa nousi vahvimmin esille avoimuus, rohkeus, vilkkaus ja ennakkoluulottomuus. Huomioitavaa kuitenkin on keskimäärin kirjatut rodulle ei toivotut/tyypilliset ominaisuudet kuten pehmeys, arvaamattomuus, epäluuloisuus ihmisiä kohtaan sekä uusien/erikoisten asioiden ja tilanteiden vahvasti jännittäminen.
Kyselyn koonnin perusteella voi tehdä johtopäätöksen, ett ä bullterrierit ovat pääsääntöisesti nykyisellään erinomaisia seurakoiria erikoisine piirteineen. Bullterrierin ei kuulu kuitenkaan olla jokaiselle sopiva koira ja niistä ei tule yrittää jalostaa ”helpompaa ja pehmeämpää”. Arkuus, arvaamattomuus ja pehmeys yhdistettynä rodulle tyypillisiin luonteenominaisuuksiin voi pahimmillaan olla vaarallinen yhdistelmä. Kyselyn vastauksista on luettavissa, ett ä rodussa esiintyy lisääntymisprosessin kaikissa vaiheissa eriasteisia ongelmia. Ongelmat alkavat jo astutusvaiheesta ja jatkuvat aina pentujen hoitamiseen saakka.
Kyselyn tuloksia ja terveys-, luonne- sekä lisääntymisasioiden kehitystä arvioidessa on syytä ottaa huomioon, että vastauksia saatiin 51 % vähäisemmästä koiramäärästä kuin vuoden 2017 kyselyssä. Huomionarvoista vertailuja tehdessä on myös, että tämän vuoden kirjatuista vastauksista 36 % on kuolleista yksilöistä.
Terveys
Vastausten perusteella yhteensä 155 bullterrieristä 15 %:lla oli todettu sydämessä jotakin vaivaa. Näistä 52,2 %:lla oli todettu aortanahtauma, 17,4 %:lla keuhkovaltimonahtauma ja 43,5 %:lla oli läppävika, useimmiten mitraaliläppävuoto. 17,4 % näistä bullterriereistä on lääkityksellä sydänvian vuoksi. Omistajien mukaan 4,3 %:lla sydänvika vaikuttaa koiran elämään tai sen kanssa elämiseen.
Munuaisten osalta poikkeavuutta rakenteessa tai toiminnassa tai jokin munuaissairaus oli 3,2 %:lla vastanneista. Vastauksista käy ilmi, ett ä munuaissairaat yksilöt koostuvat yhdestä perinnöllistä nefriitti ä sairastavasta, yhdestä polykystistä munuaissairautta (PKD) sairastavasta ja yhdestä yksilöstä, jolla on todettu muu munuaisten vajaatoimintaa sekä epämuodostunut munuaisten rakenne.
Atopiaa ja eriasteisia iho-ongelmia esiintyy paljon rodussa. Terveyskyselyn vastausten perusteella 47 % bullterriereistä on kärsinyt jonkinasteisista iho-ongelmista, allergiasta tai atopiasta ainakin jossain elämänvaiheessa. Bullterriereillä yleisin iho-ongelmia vastausten perusteella on atopia sekä erinäiset hiivatulehdukset. 10 % vastaajista on kirjannut koiransa olevan lääkityksellä atopian vuoksi.
Kuurouteen liittyviin kysymyksiin vastanneista 14 yksilöstä jokainen oli puolikuuroja. Kahden puolikuuron yksilön osalta omistajat kertoivat yleisimpien ongelmien liittyvän äänen paikantamiseen, koira ei havainnut kutsua tai saattoi tulla yllätetyksi. Suurin osa omistajista koki, ettei puolikuurous vaikuttanut lainkaan koiran kanssa elämiseen/koiran elämään.
Vastausten perusteella 41,3 %:lla bullterriereistä on purennassa jokin virhe tai puutos. Virheellisesti asettuneita kulmahampaita kaikkien vastausten perusteella oli 23 %:lla, alapurentaa 13,5 %:lla, yläpurentaa 2,6 %:lla ja vinopurentaa 0,65 %:lla. Lisäksi hammaspuutoksia oli 3,2 %:lla.
Yleisin luustoon liittyvät ongelma oli spondyloosi, joka oli todettu 11,6 %:lla kaikista vastauksista annetuista yksilöistä. Spondyloosidiagnoosin saaneista koirista 33 % on ilmoitettu kuolleeksi ja näistä yhdelle yksilölle on lopetuksen osasyyksi kirjattu spondyloosin aiheuttamat oireet. Muita luustoterveyden ongelmia oli yhteensä 19,4 %:lla kaikista vastanneista koirista.
Verikorva oli todettu 29 %:lla ja ruuan tai vierasesineiden syömiseen liittyviä häiriöitä tai koprofagiaa esiintyy 11 %:lla. Rasvanapa oli 5,8 %:lla, furunkuloosia esiintyi 9,7 %:lla ja puutteellinen kirsun pigmentti oli 155 vastanneesta 8,4 %:lla. Epilepsiaa esiintyi kolmella, demodikoosia, eli yleistynyt ”sikaripunkki”, yhdellä, kilpirauhasen vajaatoimintaa, eli hypotyreoosia, yhdellä ja Cushingin tautia kolmella yksilöllä. Addisonin tautia, diabetesta tai pakonomaista hännän jahtaamista (spinnaus) ei ole kirjattu yhdellekään yksilölle.
Kuolinsyy oli kirjattu 59 yksilölle, joista 67,8 % oli menehtynyt sairauteen, 5,1 % tapaturmaan ja 11,9 % luonnollisesti. Seitsemän yksilöä oli kuollut 8-vuotiaana, kuusi 10-vuotiaana, yksitoista 11-vuotiaana, viisi 4-vuotiaana ja kolme 5-vuotiaana. Muiden ilmoitetut kuolin iät jakautuivat yksittäisinä 1-vuotiaasta 15,5-vuotiaaseen.
Luonne
Kyselyssä kartoitettiin vastaavatko bullterriereiden luonteenpiirteet tällä hetkellä rodun ihannetta. Useammalla osa-alueella luonteissa on sellaisia piirteitä, mitä tällä rodulla ei tulisi olla. Kyselyn perusteella suurimmat huolenaiheet koskevat arkuutta, pehmeyttä, epäluuloisuutta/varauksellisuutta, hermostuneisuutta, arvaamattomuutta, aggressiivisuutta ihmisiä kohtaan sekä ”hitailun” yleisyyttä (transsin omainen tila, jossa esimerkiksi pensaan oksat, ikkunaverhot tms. hivelevät koiran selkää).
Kyselyyn vastanneista 19 kpl kertoi koirallansa olevan sellaisia käytösongelmia, jotka vaikuttavat arkielämään sen kanssa. Yleisimpiä käytösongelmia kyselyvastausten perusteella ovat: aggressiot toisia koiria kohtaan (20 kpl), aggressio/arvaamattomuus ihmisiä kohtaan (1kpl), stressiherkkyys/hermostuneisuus/kiihtyneisyys/hysteerisyys (28kpl), epäluuloisuutta ihmisiä tai uusia tilanteita kohtaan (17 kpl) ja arkuus (14 kpl). Suurin osa populaatiosta kuitenkin kyselyn perusteella vaikuttaisi olevan rotumääritelmän mukaisia rohkeita, avoimia, iloisia, innokkaita ja aktiivisia koiria.
Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, ovatko ennakko-odotukset rodusta vastanneet todellisuutta, miksi on alun perin päädytty valitsemaan bullterrieri, mikä on koiran rooli perheessä ja onko seuraava koira samaa rotua. Kyselyn perusteella noin 9:lle kymmenestä ennakko-odotukset ovat pitäneet paikkansa. 7 kpl vastaajista oli negatiivisesti yllättynyt koiransa piirteistä. Negatiivisina piirteinä kyselyyn vastanneet pitivät muun muassa seuraavia asioita: terveysongelmat sekä pentu- ja nuoruusiän kasvatuksellisen haastavuuden. Kaksi vaikuttavinta syytä bullterrierin hankintaan ovat kyselyyn vastanneiden mukaan rodun luonne 84,5 % sekä rodun ulkonäkö 83,2 %. Kyselyn perusteella bullterrierin rooli perheissä on selkeästi seurakoira. 75 % vastaajista pitää vähintäänkin todennäköisenä, että heidän seuraavakin koiransa on bullterrieri.
Havaintojen, sekä kyselyvastausten perusteella, bullterrierille ei ole tyypillistä kärsiä yksinoloon liittyvistä ongelmista tai eroahdistuksesta. Runsas pureskeluntarve ja rodulle tyypillisten aineellisten tihutöiden tekemisen ei katsota suoraan liittyvän koiran yksinoloon liittyviin ongelmiin, vaan yksilön vilkkauden ja toiminnallisuuden aiheuttaman turhauman purkuun. Omistajien kertoman mukaan noin 13 % bullterriereistä on koira-aggressiivisia. Rodussa ei ole tullut esiin selkeitä yleisiä pelkoja tai ääniherkkyyksiä, yksittäisiä fobioita tai äänipelkoja esiintyy, mutta ei sellaista, jota voisi yleistää tai pitää ongelmana roduissa. 155 yksilöstä 11 %:lla on ruokaan/vierasesineisiin/ulosteiden syömiseen liittyviä häiriöitä.
Lisääntyminen
Kyselyssä tulee ilmi, että bullterrieri uroksilla on jokin verran lisääntymiskäyttäytymiseen, lisääntymiselimiin sekä siemennesteen laatuun liittyviä ongelmia. Vastausten mukaan kivekset ovat rakenteeltaan normaalit kaikilla. 43 kastroimattomasta uroksesta 11,6 % ovat seksuaalisesti yliaktiivisia, 7 %:lla on eturauhasvaivoja, 2,3 %:lla esiintyy esinahantulehduksia, 11,6 %:lla on epäonnistuneita astutuksia ja yhdellä yksilöllä siittiöitä on vähän tai niiden liikkuvuus on heikkoa.
Kyselyyn vastanneista bullterrieriuroksista 10:tä yksilöä oli käytetty tai yritetty käyttää jalostukseen. Astuneista bullterrieriuroksista 50 % oli onnistuneesti astunut nartun luonnollisesti. Kyselyyn vastanneista bullterrieriuroksista viideltä oli kerätty siementä. Bullterrieriurosten siemenkeräykseen syitä oli useampia, kuten varmistussiemennystä varten, astutettavan parin kokoero, maantieteellisen välimatkan vuoksi siemennys. Kaksi kerätyistä uroksista ei ole ollut kiinnostunut astumaan luonnollisesti.
Nartuilla on pääsääntöisesti melko säännölliset juoksuajat. Juoksujen säännöllisyys kysymykseen vastanneista (76 yksilöä) vain seitsemällä on epäsäännöllisyyttä juoksuissa. Narttujen sukuelintenrakennetta ja yleisimpiä vaivoja koskeviin kysymyksiin vastattiin kyselyssä 92:n nartun osalta. 96,7 %:lla tähän kysymykseen kirjatulla nartulla oli normaalit sukupuolielimet, yhdellä koiralla oli ilmoitettu olevan anatomisesti poikkeavat sukupuolielimet. Nartuista 35,4 %:lla on esiintynyt valeraskaus, 15,6 %:lla kohtutulehdus tai märkäkohtu, 2,1 %:lla maitorauhastulehdus ja 2,1 %:lla nisäkasvain.
Kyselyyn osallistuneista nartuista 32:ta yksilöä oli käytetty tai yritetty käyttää jalostukseen. Näistä 56 % on astutettu luonnollisesti ja 44 % vastasi, ettei luonnollinen astutus ole onnistunut / ollut mahdollinen. Kysymyksessä ei selvinnyt mistä syystä luonnollinen astuminen ei ole onnistunut. 24:stä keinosiemennetyistä bullterrierinartuista 75 % oli siemennetty maantieteellisen välimatkan vuoksi, 8,3 % nartun astutushaluttomuuden vuoksi, 4,2 % uroksen astumishaluttomuuden vuoksi ja 3,7 % muusta erittelemättömästä syystä.
Kyselyvastausten perusteella bullterrierinartut astutetaan keskimäärin vuorokausilla 15–18 ja keinosiemennetään juoksuvuorokausilla 18–20. Kyselyvastauksissa ei käynyt päänsääntöisesti ilmi onko siemennys toimitettu tuoreella, viilennetyllä vai pakastetulla siemenellä. Vastausten perusteella noin puolet bullterriereistä on tiinehtynyt helposti ja ongelmitta. Tiinehtyneistä nartuista 56 % on imeyttänyt tai abortoinut sikiöitä.
Luonnolliset avustamattomat synnytykset sujuivat vähintään yhden kerran 47,6 % synnyttäneistä bullterrierinartuista. Ihmisen mekaanisesti avustamana tai lääkkeillä avustettuna synnyttää 28,6 %. Huomionarvoista kuitenkin on, että pentueen tehneistä nartuista 12 narttua 21:sta on sektioitu vähintään yhden kerran. Yleisimpiä syitä keisarinleikkaukseen päätymiseen olivat: Ylivenynyt kohtu (kohtu ei pysty supistumaan normaalisti), kuollut pentu tai vain yksi pentu, joka ei stimuloi riittävästi synnytyksen etenemistä, kuolleet tai suuri kokoiset pennut, virhetarjonta sekä polttoheikkous.
Kyselyn perusteella 66,6 % bullterrierinartuista on normaaleja hoivaavia emoja, 19 % ylihoivaavia pentujaan kohtaan, 28,6 % varomattomia ja/tai kömpelöitä, 4,8 % nartuista on välinpitämättömiä ja 9,5 % aggressiivisia pentujaan kohtaan. Emoista 33,3 % hoivasi pentujaan 7–8 viikkoa, 42,9 % 5–6 viikkoa, 19 % 3–4 viikkoa ja 4,8 % ei lainkaan. Kysyttäessä onko nartun pentueissa syntynyt kuolleita pentuja, hieman yli puolet vastasivat, että narttu on synnyttänyt kuolleen pennun tai kuolleita pentuja.
Yksittäisinä kehityshäiriöinä, joiden vuoksi pentuja on kuollut tai jouduttu lopettamaan ovat olleet: kitalakihalkiot, päähalkiot, muumiopennut, hiipuvat pennut ja keskeneräiset pennut, kuurous, kehitysvamma, selkä-/häntämutka, emo tappanut sektioanestesian jälkeen sekä muu kehityshäiriö.
Bullterrierinpennun keskimääräiseksi syntymäpainoksi tulee vastausten perusteella 300–450 g. Syntyessään 5 % oli alle 300 g ja 10 % yli 450 g.