Terveys-, luonne- ja lisääntymiskyselyn tulokset 2024

Vuonna 2024 kevään ja kesän aikana toteutettiin bullterriereille terveys-, luonne- ja lisääntymiskyselyn päivitys. Kyselyyn osallistui 155 bullterrieriä.

Lyhyt yhteenveto

Terveysosiossa, vuoden 2017 tapaan, erityisesti huomiota kiinnittää rodussa runsaasti esiintyvät allergiat, atopia sekä erilaiset krooniset hiiva- ja furunkuloosi, eli tassutulehdukset. Myös purentavirheistä väärinasettuneet kulmahampaat ja alapurenta, sekä sydänsairauksista aortanahtauma ja läppävika nousivat selvästi esiin kyselyn tuloksissa.

Luonteenominaisuuksista vastauksissa nousi vahvimmin esille avoimuus, rohkeus, vilkkaus ja ennakkoluulottomuus. Huomioitavaa kuitenkin on keskimäärin kirjatut rodulle ei toivotut/tyypilliset ominaisuudet kuten pehmeys, arvaamattomuus, epäluuloisuus ihmisiä kohtaan sekä uusien/erikoisten asioiden ja tilanteiden vahvasti jännittäminen.

Kyselyn koonnin perusteella voi tehdä johtopäätöksen, ett ä bullterrierit ovat pääsääntöisesti nykyisellään erinomaisia seurakoiria erikoisine piirteineen. Bullterrierin ei kuulu kuitenkaan olla jokaiselle sopiva koira ja niistä ei tule yrittää jalostaa ”helpompaa ja pehmeämpää”. Arkuus, arvaamattomuus ja pehmeys yhdistettynä rodulle tyypillisiin luonteenominaisuuksiin voi pahimmillaan olla vaarallinen yhdistelmä. Kyselyn vastauksista on luettavissa, ett ä rodussa esiintyy lisääntymisprosessin kaikissa vaiheissa eriasteisia ongelmia. Ongelmat alkavat jo astutusvaiheesta ja jatkuvat aina pentujen hoitamiseen saakka.

Kyselyn tuloksia ja terveys-, luonne- sekä lisääntymisasioiden kehitystä arvioidessa on syytä ottaa huomioon, että vastauksia saatiin 51 % vähäisemmästä koiramäärästä kuin vuoden 2017 kyselyssä. Huomionarvoista vertailuja tehdessä on myös, että tämän vuoden kirjatuista vastauksista 36 % on kuolleista yksilöistä.

Terveys

Vastausten perusteella yhteensä 155 bullterrieristä 15 %:lla oli todettu sydämessä jotakin vaivaa. Näistä 52,2 %:lla oli todettu aortanahtauma, 17,4 %:lla keuhkovaltimonahtauma ja 43,5 %:lla oli läppävika, useimmiten mitraaliläppävuoto. 17,4 % näistä bullterriereistä on lääkityksellä sydänvian vuoksi. Omistajien mukaan 4,3 %:lla sydänvika vaikuttaa koiran elämään tai sen kanssa elämiseen.

Munuaisten osalta poikkeavuutta rakenteessa tai toiminnassa tai jokin munuaissairaus oli 3,2 %:lla vastanneista. Vastauksista käy ilmi, ett ä munuaissairaat yksilöt koostuvat yhdestä perinnöllistä nefriitti ä sairastavasta, yhdestä polykystistä munuaissairautta (PKD) sairastavasta ja yhdestä yksilöstä, jolla on todettu muu munuaisten vajaatoimintaa sekä epämuodostunut munuaisten rakenne.

Atopiaa ja eriasteisia iho-ongelmia esiintyy paljon rodussa. Terveyskyselyn vastausten perusteella 47 % bullterriereistä on kärsinyt jonkinasteisista iho-ongelmista, allergiasta tai atopiasta ainakin jossain elämänvaiheessa. Bullterriereillä yleisin iho-ongelmia vastausten perusteella on atopia sekä erinäiset hiivatulehdukset. 10 % vastaajista on kirjannut koiransa olevan lääkityksellä atopian vuoksi.

Kuurouteen liittyviin kysymyksiin vastanneista 14 yksilöstä jokainen oli puolikuuroja. Kahden puolikuuron yksilön osalta omistajat kertoivat yleisimpien ongelmien liittyvän äänen paikantamiseen, koira ei havainnut kutsua tai saattoi tulla yllätetyksi. Suurin osa omistajista koki, ettei puolikuurous vaikuttanut lainkaan koiran kanssa elämiseen/koiran elämään.

Vastausten perusteella 41,3 %:lla bullterriereistä on purennassa jokin virhe tai puutos. Virheellisesti asettuneita kulmahampaita kaikkien vastausten perusteella oli 23 %:lla, alapurentaa 13,5 %:lla, yläpurentaa 2,6 %:lla ja vinopurentaa 0,65 %:lla. Lisäksi hammaspuutoksia oli 3,2 %:lla.

Yleisin luustoon liittyvät ongelma oli spondyloosi, joka oli todettu 11,6 %:lla kaikista vastauksista annetuista yksilöistä. Spondyloosidiagnoosin saaneista koirista 33 % on ilmoitettu kuolleeksi ja näistä yhdelle yksilölle on lopetuksen osasyyksi kirjattu spondyloosin aiheuttamat oireet. Muita luustoterveyden ongelmia oli yhteensä 19,4 %:lla kaikista vastanneista koirista.

Verikorva oli todettu 29 %:lla ja ruuan tai vierasesineiden syömiseen liittyviä häiriöitä tai koprofagiaa esiintyy 11 %:lla. Rasvanapa oli 5,8 %:lla, furunkuloosia esiintyi 9,7 %:lla ja puutteellinen kirsun pigmentti oli 155 vastanneesta 8,4 %:lla. Epilepsiaa esiintyi kolmella, demodikoosia, eli yleistynyt ”sikaripunkki”, yhdellä, kilpirauhasen vajaatoimintaa, eli hypotyreoosia, yhdellä ja Cushingin tautia kolmella yksilöllä. Addisonin tautia, diabetesta tai pakonomaista hännän jahtaamista (spinnaus) ei ole kirjattu yhdellekään yksilölle.

Kuolinsyy oli kirjattu 59 yksilölle, joista 67,8 % oli menehtynyt sairauteen, 5,1 % tapaturmaan ja 11,9 % luonnollisesti. Seitsemän yksilöä oli kuollut 8-vuotiaana, kuusi 10-vuotiaana, yksitoista 11-vuotiaana, viisi 4-vuotiaana ja kolme 5-vuotiaana. Muiden ilmoitetut kuolin iät jakautuivat yksittäisinä 1-vuotiaasta 15,5-vuotiaaseen.

Luonne

Kyselyssä kartoitettiin vastaavatko bullterriereiden luonteenpiirteet tällä hetkellä rodun ihannetta. Useammalla osa-alueella luonteissa on sellaisia piirteitä, mitä tällä rodulla ei tulisi olla. Kyselyn perusteella suurimmat huolenaiheet koskevat arkuutta, pehmeyttä, epäluuloisuutta/varauksellisuutta, hermostuneisuutta, arvaamattomuutta, aggressiivisuutta ihmisiä kohtaan sekä ”hitailun” yleisyyttä (transsin omainen tila, jossa esimerkiksi pensaan oksat, ikkunaverhot tms. hivelevät koiran selkää).

Kyselyyn vastanneista 19 kpl kertoi koirallansa olevan sellaisia käytösongelmia, jotka vaikuttavat arkielämään sen kanssa. Yleisimpiä käytösongelmia kyselyvastausten perusteella ovat: aggressiot toisia koiria kohtaan (20 kpl), aggressio/arvaamattomuus ihmisiä kohtaan (1kpl), stressiherkkyys/hermostuneisuus/kiihtyneisyys/hysteerisyys (28kpl), epäluuloisuutta ihmisiä tai uusia tilanteita kohtaan (17 kpl) ja arkuus (14 kpl). Suurin osa populaatiosta kuitenkin kyselyn perusteella vaikuttaisi olevan rotumääritelmän mukaisia rohkeita, avoimia, iloisia, innokkaita ja aktiivisia koiria.

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, ovatko ennakko-odotukset rodusta vastanneet todellisuutta, miksi on alun perin päädytty valitsemaan bullterrieri, mikä on koiran rooli perheessä ja onko seuraava koira samaa rotua. Kyselyn perusteella noin 9:lle kymmenestä ennakko-odotukset ovat pitäneet paikkansa. 7 kpl vastaajista oli negatiivisesti yllättynyt koiransa piirteistä. Negatiivisina piirteinä kyselyyn vastanneet pitivät muun muassa seuraavia asioita: terveysongelmat sekä pentu- ja nuoruusiän kasvatuksellisen haastavuuden. Kaksi vaikuttavinta syytä bullterrierin hankintaan ovat kyselyyn vastanneiden mukaan rodun luonne 84,5 % sekä rodun ulkonäkö 83,2 %. Kyselyn perusteella bullterrierin rooli perheissä on selkeästi seurakoira. 75 % vastaajista pitää vähintäänkin todennäköisenä, että heidän seuraavakin koiransa on bullterrieri.

Havaintojen, sekä kyselyvastausten perusteella, bullterrierille ei ole tyypillistä kärsiä yksinoloon liittyvistä ongelmista tai eroahdistuksesta. Runsas pureskeluntarve ja rodulle tyypillisten aineellisten tihutöiden tekemisen ei katsota suoraan liittyvän koiran yksinoloon liittyviin ongelmiin, vaan yksilön vilkkauden ja toiminnallisuuden aiheuttaman turhauman purkuun. Omistajien kertoman mukaan noin 13 % bullterriereistä on koira-aggressiivisia. Rodussa ei ole tullut esiin selkeitä yleisiä pelkoja tai ääniherkkyyksiä, yksittäisiä fobioita tai äänipelkoja esiintyy, mutta ei sellaista, jota voisi yleistää tai pitää ongelmana roduissa. 155 yksilöstä 11 %:lla on ruokaan/vierasesineisiin/ulosteiden syömiseen liittyviä häiriöitä.

Lisääntyminen

Kyselyssä tulee ilmi, että bullterrieri uroksilla on jokin verran lisääntymiskäyttäytymiseen, lisääntymiselimiin sekä siemennesteen laatuun liittyviä ongelmia. Vastausten mukaan kivekset ovat rakenteeltaan normaalit kaikilla. 43 kastroimattomasta uroksesta 11,6 % ovat seksuaalisesti yliaktiivisia, 7 %:lla on eturauhasvaivoja, 2,3 %:lla esiintyy esinahantulehduksia, 11,6 %:lla on epäonnistuneita astutuksia ja yhdellä yksilöllä siittiöitä on vähän tai niiden liikkuvuus on heikkoa.

Kyselyyn vastanneista bullterrieriuroksista 10:tä yksilöä oli käytetty tai yritetty käyttää jalostukseen. Astuneista bullterrieriuroksista 50 % oli onnistuneesti astunut nartun luonnollisesti. Kyselyyn vastanneista bullterrieriuroksista viideltä oli kerätty siementä. Bullterrieriurosten siemenkeräykseen syitä oli useampia, kuten varmistussiemennystä varten, astutettavan parin kokoero, maantieteellisen välimatkan vuoksi siemennys. Kaksi kerätyistä uroksista ei ole ollut kiinnostunut astumaan luonnollisesti.

Nartuilla on pääsääntöisesti melko säännölliset juoksuajat. Juoksujen säännöllisyys kysymykseen vastanneista (76 yksilöä) vain seitsemällä on epäsäännöllisyyttä juoksuissa. Narttujen sukuelintenrakennetta ja yleisimpiä vaivoja koskeviin kysymyksiin vastattiin kyselyssä 92:n nartun osalta. 96,7 %:lla tähän kysymykseen kirjatulla nartulla oli normaalit sukupuolielimet, yhdellä koiralla oli ilmoitettu olevan anatomisesti poikkeavat sukupuolielimet. Nartuista 35,4 %:lla on esiintynyt valeraskaus, 15,6 %:lla kohtutulehdus tai märkäkohtu, 2,1 %:lla maitorauhastulehdus ja 2,1 %:lla nisäkasvain.

Kyselyyn osallistuneista nartuista 32:ta yksilöä oli käytetty tai yritetty käyttää jalostukseen. Näistä 56 % on astutettu luonnollisesti ja 44 % vastasi, ettei luonnollinen astutus ole onnistunut / ollut mahdollinen. Kysymyksessä ei selvinnyt mistä syystä luonnollinen astuminen ei ole onnistunut. 24:stä keinosiemennetyistä bullterrierinartuista 75 % oli siemennetty maantieteellisen välimatkan vuoksi, 8,3 % nartun astutushaluttomuuden vuoksi, 4,2 % uroksen astumishaluttomuuden vuoksi ja 3,7 % muusta erittelemättömästä syystä.

Kyselyvastausten perusteella bullterrierinartut astutetaan keskimäärin vuorokausilla 15–18 ja keinosiemennetään juoksuvuorokausilla 18–20. Kyselyvastauksissa ei käynyt päänsääntöisesti ilmi onko siemennys toimitettu tuoreella, viilennetyllä vai pakastetulla siemenellä. Vastausten perusteella noin puolet bullterriereistä on tiinehtynyt helposti ja ongelmitta. Tiinehtyneistä nartuista 56 % on imeyttänyt tai abortoinut sikiöitä.

Luonnolliset avustamattomat synnytykset sujuivat vähintään yhden kerran 47,6 % synnyttäneistä bullterrierinartuista. Ihmisen mekaanisesti avustamana tai lääkkeillä avustettuna synnyttää 28,6 %. Huomionarvoista kuitenkin on, että pentueen tehneistä nartuista 12 narttua 21:sta on sektioitu vähintään yhden kerran. Yleisimpiä syitä keisarinleikkaukseen päätymiseen olivat: Ylivenynyt kohtu (kohtu ei pysty supistumaan normaalisti), kuollut pentu tai vain yksi pentu, joka ei stimuloi riittävästi synnytyksen etenemistä, kuolleet tai suuri kokoiset pennut, virhetarjonta sekä polttoheikkous.

Kyselyn perusteella 66,6 % bullterrierinartuista on normaaleja hoivaavia emoja, 19 % ylihoivaavia pentujaan kohtaan, 28,6 % varomattomia ja/tai kömpelöitä, 4,8 % nartuista on välinpitämättömiä ja 9,5 % aggressiivisia pentujaan kohtaan. Emoista 33,3 % hoivasi pentujaan 7–8 viikkoa, 42,9 % 5–6 viikkoa, 19 % 3–4 viikkoa ja 4,8 % ei lainkaan. Kysyttäessä onko nartun pentueissa syntynyt kuolleita pentuja, hieman yli puolet vastasivat, että narttu on synnyttänyt kuolleen pennun tai kuolleita pentuja.

Yksittäisinä kehityshäiriöinä, joiden vuoksi pentuja on kuollut tai jouduttu lopettamaan ovat olleet: kitalakihalkiot, päähalkiot, muumiopennut, hiipuvat pennut ja keskeneräiset pennut, kuurous, kehitysvamma, selkä-/häntämutka, emo tappanut sektioanestesian jälkeen sekä muu kehityshäiriö.

Bullterrierinpennun keskimääräiseksi syntymäpainoksi tulee vastausten perusteella 300–450 g. Syntyessään 5 % oli alle 300 g ja 10 % yli 450 g.

Tarkastelu luonnetestauksiin

Suomen Bullterrieriyhdistys ry korvaa jäsenten omistamien bullterriereiden luonnetestimaksut (1 testi per jäsenen omistama bullterrieri) kuittia ja tuloslomaketta vastaan 31.12.2025 saakka. Luonnetestistä saadaan tietoa koiran käyttäytymisestä erikoiskokeiden kautta, joissa koiran hermosto joutuu rasitetuksi. Tietoa voidaan hyödyntää koulutuksessa ja verrata rodun ihanneprofiiliin. Luonnetesti on virallinen testaus ja ainoastaan tietyin edellytyksin uusittavissa

Suomen Bullterrieriyhdistys ry on järjestänyt luonnetestin vuosina 2020 ja 2021. Vuonna 2021 luonnetestissä kävi 4 bullterrieriä ja vuonna 2020 5 yksilöä.

Lyhyesti luonnetestistä: “Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran käyttäytyminen tilanteessa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajille.”

“Testi mittaa toimintakykyä uhan alla (kelkka, puolustushyökkäys ja terävyys) ja hämärässä huoneessa ilman uhkaa. Sillä saadaan myös arvokasta tietoa temperamentista ja keskittymiskyvystä, hermorakenteesta, luoksepäästävyydestä ja kovuudesta/pehmeydestä sekä laukauksien sietämisestä. Myös koiran taipumuksesta reagoida asioihin aggressiolla saadaan informaatiota. Luonnetta voidaan ajatella joukkona erilaisia ominaisuuksia ja pistelaskusysteemissä on ajateltu, että jos koiralla jollain osa-alueella on puutteita (esim. pehmeys), sitä voi kompensoida jollain toisella puolella (esim. hyvällä taistelutahdolla), mikä auttaa koiraa eteenpäin hankaluuksista huolimatta.”

“Luonnetestissä koira pisteytetään testin arvosteluasteikon mukaisesti. Asteikko on rakennettu hyvää suojeluun soveltuvaa koiraa ajatellen, joten rotukohtainen ihanneprofiili auttaa hahmottamaan, kuinka asteikon eri kohdat sopivat muihin käyttötarkoituksiin kehitetyille roduille. Ihanneprofiili muodostetaan siten, että jokaiselle arvostelukohdalle annetaan luonnetestipisteiden lisäksi koodi I (ihanne), N (hyväksyttävä/neutraali), E (ei-toivottava) tai H (hylätty). Koodi siis kertoo, onko kyseinen ominaisuus tai tapa toimia juuri tälle rodulle ihanteellinen, hyväksyttävä, ei-toivottava vai hylkäävä.” Lähde: Kennelliitto

Tarkastelujaksossa yksikään testattu bullterrieri ei istunut 100 % ihannetulokseen. Kaksi testatuista koirista oli 67% ihanteen sisällä. Yhdenkään koiraan suoristusta ei keskeytetty, ei ohjaajan, eikä tuomariston toimesta. Myöskään yhdelläkään koirista mikään osa-alue  ei ollut ihanneprofiilissa määritellyllä alueella H, eli hylätty.

Toimintakyky: Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Toimintakyky on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin sanoen koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa päästäkseen päämääräänsä.

 Bullterrierireiden ihanneprofiilissa toimintakyky suuri ja hyvä on ihanne, kohtuullinen ja kohtuullisen pieni on hyväksyttävä, pieni on ei toivottava, sekä riittämätön ja toimintakyvytön ovat hylättyjä. Kaksi testatusta 9 koirasta saivat osiosta ihannetuloksen, ja 7 hyväksyttävän. Tätä voidaan pitää rotumääritelmään peilaten erittäin heikkona tuloksena.

Terävyys: Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä pienempi ärsyke tarvitaan herättämään aggression, sitä korkeampi on terävyysaste.

78 % testatuista koirista saivat osiosta ihannetuloksen, pieni ilman jäljelle jäävin hyökkäyshaluin tai koira, joka ei osoita lainkaan terävyyttä, kaksi koirista sai osiosta tuloksen hyväksyttävä, joka oli kohtuullinen ilman jäljelle jäävin hyökkäyshaluin, hyväksyttävä on myös suuri ilman jäljelle jäävin hyökkäyshaluin. Pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin on ei toivottava, sekä kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin ja  suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin ovat hylättyjä tuloksia.

Puolustushalu: Puolustushalulla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla aktiivisesti puolustaa itseään, laumaansa (ohjaaja) tai reviiriään.

Puolustushalun tulos kohtuullinen, hillitty on bullterriereiden osion ihannetulos. Sen saavutti 22 % testatuista 9 yksilöstä. 67 % tulos oli hyväksyttävä, eli joko suuri, hillitty tai pieni. Yhden koiran tulos oli ei toivottava, eli haluton. Erittäin suuri ja hillitsemätön arviot puolustushalusta ovat hylättyjä ihanneprofiiliin verrattuna.

Taisteluhalu: taisteluhaluksi kutsutaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Taisteluhalu on koiran moottori, liikkeelle paneva voima.

Taisteluhalua mittaavissa osioissa suuri ja kohtuullinen on bullterriereiden ihanne. 56 % testatuista koirista sai kyseisestä osiosta ihannepisteet. 33 % tulokset olivat hyväksyttäviä, eli joko kohtuullisen pieni tai erittäin suuri. Yhden yksilön tulos oli ei toivottava, eli pieni. Arvion hylätty saa osiosta tuloksella riittämätön tai haluton.

Hermorakenne: Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Hyvällä hermorakenteella tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä.

33 % testatuista koirista saivat osiosta bullterireiden ihannepisteet, eli arvostelut tasapainoinen ja varma tai tasapainoinen. Loput 66 % saivat osiosta hyväksyttävän tuloksen, eli joko hieman rauhaton tai hermostunein pyrkimyksin –arviot. Ei toivottava arvio osiossa on vähän hermostunut, ja hylätty hermostunut tai erittäin hermostunut.

Temperamentti: Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista on vilkkaita.

56 % testatuista bullterriereistä sai osion ihannetuloksen, eli arvostelun vilkas tai kohtuullisen vilkas. Loput neljä yksilö saivat hyväksyttävän tuloksen, eli arvion erittäin vilkas. Kyseisen osion arvostelut, häiritsevän vilkas ja hieman välinpitämätön katsotaan ei toivotuiksi sekä impulsiivinen, välinpitämätön ja apaattinen hylätyiksi.

Kovuus: Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia. Kohtuullisen kova ja kova ovat osion ihannetulokset. Nämä arvioit annettiin 56 % testatuista koirista. 44 % koirista arvosteltiin hieman pehmeäksi, joka on tuloksena hyväksyttävä. Arviot erittäin kova ja pehmeä ovat ei toivottavia ja erittäin pehmeä on hylätty.

Luoksepäästävyys: Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi.

 Luoksepäästävyyden osiossa hienosti 8 testausta 9 koirasta saivat ihannetuloksen hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin. Yhden koiran tulos oli luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen, joka on ihanneprofiiliin peilattuna hyväksytty tulos. Ei toivottavia ovat selvästi pidättyväinen, ei yritä purra, ja hylättyjä selvästi pidättyväinen, yrittää purra, hyökkäävä ja salakavala.

Laukauspelottomuus: Laukausvarmaksi nimitetään koiraa, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä vain normaalilla tavalla kiinnostunut. Koirat, jotka ensimmäisen laukauksen jälkeen käyttäytyvät rauhattomasti, mutta jotka selviävät nopeasti levottomuudestaan ja joille toistetut laukaukset saavat aikaan yhä pienemmän reaktion, luokitellaan laukauskokemattomiksi, ei laukausaroiksi. Koiraa, joka reagoi laukauksiin epänormaalin kiihkeästi esim. haukkumalla, hyökkäämällä kohti ampujan suuntaa tai on muuten kiihkeän innostunut ympäristön tapahtumista ja haukkuu, mutta joka ei osoita hermostuneisuutta, kutsutaan paukkuärtyisäksi. Laukausalttiiksi luokitellaan koira, joka reagoi selvästi, suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen rauhoittumatta tai hermostumatta enempää ja jonka sisäinen jännite ei nouse sellaiseen asteeseen, että selviä hermostuneisuuden oireita näkyisi. Laukausaraksi nimitetään koiraa, joka laukauksen jälkeen reagoi selvän hermostuneesti ja jolla on vaikeuksia mielentasapainonsa palauttamisessa ja joka ammunnan toistuessa osoittaa yhtä suurta tai suurempaa hermostuneisuutta.

67 % testatuista koirista oli ihanneperofliin mukaisesti laukausvarmoja ja 33 % laukauskokemattomia, joka on hyväksyttävä tulos.

Testattujen koirien määrä on hyvin pieni ja varsinaisia linjavetoja tai yleistyksiä on mahdoton näin ollen tuloksista vetää. Kuitenkin jo muutamassa koirassa voi huomata huolestuttavan/huomiota kiinnittävän trendin toimintakyvyn ja hermorakenteen puutteissa verrattaessa rodun ihanneprofiiliin. Jatkon kannalta onkin tärkeää, että koiria testattaisiin enenevissä määrin sekä kasvattajien, koiran omistajien ja pennusta haaveileville ymmärrys bullterrierin rodunomaisesta ja toivottavasta luonteesta lisääntyisi.

Rodun jalostuksessa ja suunniteltavissa yhdistelmissä on tärkeä muistaa ottaa huomioon luonne yhtä suurella vakavuudella kuin terveysasiat. Vaikka koiran kovuus, vilkkaus ja korkea toimintakyky aiheuttavat omat haasteensa koulutettavuuteen ja arkielämään, on syytä muistaa, että nämä ovat ominaisuuksia, jotka kuuluvat rotuun. Rodunomainen bullterrieri ilmentää näitä ominaisuuksia vahvasti. Jalostuksella näiden ominaisuuksien lieventäminen tai näistä joustamalla mennään todella nopeasti ojasta allikkoon ja menetetään luonteen tasapaino, jolloin häiriökäyttäytyminen lisään sekä rodunomaisuus häviää.

Suomen Bullterrieriyhdistys ry
Jalostustoimikunta

Artikkeli on julkaistu alun perin Bulterissa 1/2022.

Lue myös artikkeli, jossa avataan testin kulku ja bullterrierin ihanneprofiili.

Autathan meitä olemaan ajan tasalla rodun terveystilanteesta

Yhdistyksen kotisivuille on nyt lisätty jatkuvan tiedonkeruun lomake, jotta yhdistyksen on mahdollista kerätä jatkuvasti tietoja bullterrierirodun tilanteesta.

Tiedot ovat ehdottoman tärkeitä seuraavaa Jalostuksen tavoiteohjelmaa tehdessä, jotta yhdistyksen jalostustoimikunnalla on ajantasainen tieto rodun tilanteesta. Autathan meitä olemaan ajan tasalla rodun tilanteesta täyttämällä koirasi tiedot ja kerro meille terveystuloksesta, diagnosoidusta sairaudesta, ongelmasta ja myös menehtymisestä.

Huomioithan, että terveystukien hakeminen tapahtuu edelleen jalostustoimikunnan sähköpostin kautta linkin takaa löytyvin ehdoin.

Keväällä 2017 toteutettiin bullterriereille terveys-, luonne- ja lisääntymiskysely. Kyselyyn osallistui kaiken kaikkiaan 309 koiraa.

Uudet rokotusmääräykset astuivat voimaan kesäkuun alusta

”Kennelliiton rokotusohjetta on tarkastettu ja päivitetty uusien markkinoille tulleiden rokotusten myötä. Aiempien ohjeiden mukaan osalle rokotuksista on annettu suositeltu voimassaoloaika. Ruokavirasto ei enää anna suosituksia rokotusten osalta, vaan suosittelee noudattamaan rokotteen valmisteyhteenvetoa.  Kennelliiton rokotusohjeiden päivitys astuu voimaan 1.6.2023.”

Kennelliiton tapahtumissa koirilla tulee olla voimassa seuraavat rokotukset: Penikkatautirokotus-, parvovirusripuli- ja tarttuva maksatulehdusrokotus sekä raivotauti- eli rabiesrokotus. 

”Rokotteiden voimassaoloaika tulee olla merkitty koiran rokotuskorttiin tai passiin. Rokotteiden yhteiskäyttö valmisteyhteenvedon mukaisesti. Edellisistä rokotuksista on oltava eläinlääkärin merkintä lemmikkieläinpassissa tai muussa rokotustodistuksessa. Jos koiran rokotus on vanhentunut, tulee rokotus kaikissa tapauksissa uusia vähintään valmisteyhteenvedon mukaisen varoajan mukaisesti ennen tapahtumaa (yleensä 21-30vrk). Esim. kolmen viikon varoajan lasketaan niin, että koira saa osallistua seuraavana päivänä varoajan päättymisen jälkeen eli 22. päivä rokotuksesta.

Koska rokotteita on useita erilaisia, saat omalta eläinlääkäriltäsi selville juuri sinun koirallasi käytetyn rokotteen ja sen valmisteyhteenvedon mukaisen käytön. Eri rokotteilla on eri suosituksia pennun rokotusohjelmasta, ja käytettynä valmisteyhteenvedon mukaisesti ne kaikki täyttävät Kennelliiton rokotusmääräykset, kunhan yllä olevat ehdot täyttyvät.”

Lisäksi koirille suositellaan kennelyskärokotetta. 

Kennelliiton jäsenen koiran rokotustiedot saa näkyviin Omakoira-mobiilisovelluksessa. Eläinlääkäri voi rokotuskäynnin yhteydessä tallentaa koiran rokotukset Omakoira-järjestelmään, jos koiranomistaja on antanut luvan rokotustietojen tallentamiseen sovelluksessa etukäteen. 

Lue koko uutinen Kennelliiton sivuilta.

Tutustu myös rokotusmääräyksiin Kennelliiton sivuilta.

Bullterriereiden PEVISA-ohjelma jatkuu ennallaan vuoden 2024 alusta

Suomen Kennelliiton Jalostustieteellinen toimikunta on 22.5.2023 kokouksessaan hyväksynyt bullterrierireiden PEVISA-ohjelman jatkumaan ennallaan vuoden 2024 alusta.
Nykyinen ohjelmakausi on päättymässä 2023 vuoden loppuun.

“PEVISA tarkoittaa rotukohtaista Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa. Se sisältää pentujen rekisteröintiin vaikuttavia ehtoja esimerkiksi terveystutkimuksista. Muut rotukohtaiset erityisehdot sisältävät tietoa esimerkiksi rotumuunnosten risteyttämisestä ja rotuunotoista. Rodun PEVISA ja rotukohtaiset ehdot hyväksytään aina Kennelliitossa rotujärjestön aloitteesta.”

Kaikkien rotujen PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset erityisehdot löydät Kennelliiton sivuilta.